Pieniä merkkejä

Kansalaisopiston kausi alkoi, ja ohjasin siellä eilen ensimmäisen tunnin. Kuvio on sama kuin aiemmin, eli jaamme kollegan kanssa tunnit niin, että molemmilla on joka toinen lauantai vapaata. Oli taas kerrassaan hienoa ohjata kaikkia vanhoja tuttuja ja muutamaa uuttakin ihmistä.

Tunnin jälkeen mieli oli kohottunut, elämä hymyili ja aurinko paistoi. Aloin lastata fillarini tarakalle reppua ja muita kamoja, kun yhtäkkiä huomasin, että jostakin heijastui valkoisen paitani rintamukseen, aivan sydänchakran kohdalle, kaikki sateenkaaren värit. En tiedä mikä toimi prismana eli mistä värit tulivat, enkä halunnut ryhtyä sitä selvittämään. Valoilmiö joka tapauksessa ilahdutti ja riemastutti minua entisestään. Mitään suuria tulkintoja en osaa siitä ryhtyä tekemään, ehkä se oli vain pieni peukutus tai silmänisku universumilta.

Pieniä merkkejä on näkynyt viime aikoina muitakin. Ennen kuin kaivoin tarot-pakan esiin ja vähän sen jälkeenkin olen törmännyt tarot-kortteihin mitä jännittävimmissä paikoissa. Niitä on näkynyt ihmisten vaatteissa ja tatuoituina iholla sekä kirjoissa hämmentävällä tahdilla.

Eräs kundaliinijoogaopettaja on kertonut törmäävänsä toistuvasti kahteen numeroon ja niistä eri tavoin koostuviin numerosarjoihin. Itse en ole koskaan kokenut vastaavaa, enkä numerot eivät ole edes se kieli, jonka toistumista osaisin millään tavalla huomioida. Joka tapauksessa, hauskoja juttuja.

Tarot-kortit

Sattuneesta syystä olen kaivanut esiin kaapin perukoilta tarot-korttini. Pakka on saanut olla siellä ihan rauhassa tosi kauan, kun on ollut muuta puuhaa. Aikoinaan ostin ihan hyvän suomenkielisen kirjankin niitä varten, mutta sitä en enää löytänyt. Se on saattanut lähteä kiertoon, tai sitten se piilottelee jossakin. Kirjan ostamisen aikaan minulla ei ollut samanlaista vaivatonta ja nopeaa pääsyä internetiin kuin nyt, eikä silloin tainnut olla yhtä hyviä tarot-kortteihin keskittyneitä sivustojakaan.

Kortteja olen käyttänyt enimmäkseen niin, että olen nostanut aamulla yhden kortin päivää varten. Pakassa on 78 korttia, ja todella hämmentävää on, miten onnistun nostelemaan samoja kortteja uudestaan. Niin vaan on, että jokaisella kortilla on ihan yhtä suuri todennäköisyys tulla nostetuksi joka aamu. Riippumatta siitä, uskooko nostetun kortin voivan ”ennustaa” tulevaa päivää vai ei, kortin avulla on ihan mielenkiintoista perehtyä hetkeksi itseensä, omaan energiaan ja siihen, mitä on käsillä.

Korttien kuvat ja erilaiset symbolit niissä ovat myös hurjan mielenkiintoisia ja hauskoja. Itse asiassa kävi niin, että aloin kaivata vanhan Rider-Waite-pakkani lisäksi uusia kortteja, jotka sitten ostinkin. Nyt voin vertailla kahden eri pakan kuvia. Molemmat toki ovat hyvin perinteisiä, Rider-Waite varsinainen klassikko. Tarjontaa oli Tarot-puodissa vaikka kuinka – vähän toinen tilanne kuin silloin, kun ostin ensimmäisen pakkani Kehräsaaresta. Ihan ensimmäisen pakkani hankin kaveriltani, jolle se oli kulkeutunut jostakin mutta joka ei ollut siitä lainkaan kiinnostunut. Se ei ollut kiva pakka, tosi omituiset kuvat, mutta sen kanssa asiaa opiskelin. Sitä pakkaa minulla ei enää ole, vaan sekin on lähtenyt kiertoon.