sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Joogaohjaajista



Kun asuu isolla paikkakunnalla, on siitä etuoikeutetussa asemassa, että pääsee vertailemaan eri joogaohjaajien tyylejä ja tapoja ohjata joogaa. Silloin on myös suuri todennäköisyys, että löytää itselleen sopivan ja mieluisan ohjaajan. Luulen kuitenkin, että kävisin vähän vähemmän mieluisan ohjaajan ohjaamilla joogatunneilla, jos vaihtoehtoja ei olisi. Jooga on kuitenkin aina joogaa, ohjasi sitä kuka tahansa.

Olen monena vuonna käynyt paikallisen joogayhdistyksen kesäjoogassa, jossa ohjelmassa on hathajoogaa viikoittain vaihtuvien ohjaajien johdolla. Niillä tunneilla on päässyt hyvin näkemään ohjaajien kirjoa eli sitä, miten jotkut ohjaavat voimakkaampia harjoituksia joissa tehdään vaativampia asanoita vähemmällä lämmittelyllä ja valmistautumisella. Joidenkin ohaajien tunneilla tuntuu aika käyvän pitkäksi, kun ei ole mitään tekemistä – aikaa menee niin paljon rentoutumiseen ja palautumiseen asanoiden välillä. Jotkut puhuvat paljon, selittävät ja ohjaavat hyvin tarkkaan miten asanat tehdään, missä niiden on tarkoitus tuntua ja miten ne vaikuttavat. Toiset ovat hyvinkin hiljaa, ja lähinnä vain luettelevat asanoiden nimet sitä mukaa kun niitä tehdään. Kaikkien ohjaajien tunneilta saa jotakin, mutta jotenkin vaan toisten tyyli puhuttelee enemmän kuin toisten.

Hathajoogaan verrattuna kundaliinijooga on enempi ennalta määrättyä, sillä jokainen ohjaaja ohjaa samoja kryoja, joissa ei juuri voi omaa harkintaa tai sovelluksia käyttää. Silti kundaliinijoogaopettajissakin on eroja. Niitä pääsee mukavasti seuraamaan aamusadhanoissa, joiden vetäminen on vapaaehtoista ja siksi eri opettajien keskuudessa kiertävää hommaa.

Eroja opettajien välillä löytyy esimerkiksi sen suhteen miten paljon puhuu ja selittää asioita harjoituksen varrella. Oman kokemukseni perusteella näyttää siltä, että asioiden puhuminen tulee luontevaksi vasta kasvavan ohjaajakokemuksen myötä. Toinen asia, jossa voi omaa harkintaansa käyttää, on lämmittelyliikkeet ennen harjoitussarjaa. Joidenkin ohjaajien harjoitukset ovat sellaisia, että miettii olisiko pitänyt tehdä lämmittelyliikkeitä pystyäkseen tekemään lämmittelyliikkeitä. Tai ainakaan minun selkä ei heti aamusta suostu ilman lempeää herättelyä kovinkaan kummoisiin liikkeisiin. Iltapäivällä ja illalla tilanne on toinen.

Kolmas asia, joka vaihtelee kundaliinijoogaopettajasta riippuen, on se tunne joka harjoituksesta jää. No tietenkään se ei ole joka kerta saman ohjaajan kohdalla sama, mutta olen huomannut joidenkin ohjaajien harjoituksen jälkeen olevani usein onnellinen ja rauhallinen. Jonkun toisen ohjaajan jäljiltä olen jotakin vähän muuta. Ja olenpa muutaman kerran käynyt sellaisenkin kundaliiniohjaajan tunneilla, joka saa minut joka kerta vihaiseksi ja lähinnä raivon valtaan. En käsitä miksi; hän on suosittu opettaja jonka tunneista pidetään. Minulle ne eivät vaan sovi ollenkaan, ja siksi olen ne jättänyt väliin.

4 kommenttia:

  1. Tämä on aihe jota olen itsekin päässäni pyöritellyt. Olen sitä mieltä, että oikeastaan harjoitus tapahtuu joogaajassa itsessään, eikä pitäisi liikaa fiksoitua johonkin opettajaan, jonka tunnilla nyt vain sattuu olemaan omasta mielestä hyvä tunnelma. Ja kuitenkin...minullakin on näitä kokemuksia, että joidenkin opettajien tunnilla tulee vain kiukkuiseksi.
    Mielestäni erityisesti kundaliinijoogassa opettajan energialla on väliä. Se ei saa olla liian lepsu, hälläväliä-tyyliin, mutta ei myöskään liian militantti ja myötätunnoton.

    VastaaPoista
  2. En tiedä, miksi esimerkiksi erään opettajan katseen alla minulle tulee niin voimakas tunne tästä myötätunnottomuudesta, etten mielelläni mene hänen ohjaukseensa. Oma oikkuni on myös, etten mielelläni mene miesten ohjaamille tunneille, itseasiassa en alkuunkaan.
    Tähän opettajan valintaan tietysti liittyy ennakko-odotukset, ja niitä ei oikeastaan pitäisi olla kun menee joogatunnille. Joten joskus jos olen kuvitellut meneväni tietyn opettajan tunnille, mutta sitä onkin ollut yllättäen vetämässä joku muu, mieleni on tehnyt vain kääntyä kannoillani. Tuolloin olen yrittänyt kohdata harjoituksessa näitä asenteitani ja harjoittaa hyväksyntää.

    VastaaPoista
  3. Ja Loomis jatkaa edelleen, osa 3.
    Loppuyhteenvetona, minusta ohjaajalla vaan on väliä

    VastaaPoista
  4. Loomis, jotenkin tämän suuntaisesti minäkin asian koen. Ja silti uskon, että nekin opettajat joiden tunnilla minusta ei ehkä tunnu niin hyvältä, ovat oikeita joillekin muille ihmisille.

    Sitäkin olen miettinyt, että se kiukku joidenkin opettajien tuntien jälkeen tulee minusta itsestäni, että pitäisikö niillä tunneilla vaan käydä ja antaa kiukun tulla, purkaa sitä. Mutta koska on mukavampi olla iloinen ja onnellinen kuin kiukkuinen, olen jättänyt ne tunnit väliin.

    VastaaPoista