Hyvät kiksit

Jotenkin nämä keskiviikon keittopäivät inspiroivat ruokapostauksiin.

Juttu meni näin: olin eilen työpaikan keittiössä lopettelemassa lounastani kun yksi kollega tuli syömään omia eväitään. Hän laittoi mikroon niin mielenkiintoisen näköistä sörsseliä, että oli pakko kysyä. Ja muutenkin, väijyn usein kollegoiden eväiden koostumusta, sillä niistä voi saada hyviä inspiraatioita oman ruokalistan monipuolistamiseksi. Kollega vastasi, että kyseessä oli kikhernekeitto. Sellaisesta en ollut koskaan kuullutkaan (kaikki muut ovat taas, vai?) joten kysyin valmistusohjetta. Kollega kertoi samalla kun lämmitteli ruokaansa. Viimein hän istui pöytään, otti lusikan käteensä ja alkoi syödä. Sitten hän räjähti nauruun. Hän luuli ottaneensa evääksi kikhernekeittoa, mutta olikin ottanut kalkkunaa punaviinikastikkeessa.

Netistä vielä tarkistelin millaisia ohjeita sinne oli kirjoitettu. Lopulta päädyin ruuanvalmistukseen tämän, Chocochilin marokkolaisen kikhernekeiton ohjeen mukaan. Tosi hyvää! Ja käy myös vegaaneille. Tuoretta sitruunaa ei ollut, joten turautin sitruunamehua pullosta vähän liikaa, se virhe pitää korjata ensi kerralla. Ja tomaattipyreen korvasin krouvisti ketsupilla, ei tämä kotikokkaus niin nuukaa ole.