Eilen aamupäivä täyttyi toiminnasta
niin, että pääsimme lähtemään pyöräilemään vasta puolilta päivin. Se oli sikäli
harmi, että ilma oli sitten jo turhan lämmin. Aurinkoinen sää ja 27 astetta
lämmintä vie mehut helteeseen tottumattomalta, ja niinpä meidän pyörälenkki oli
sitten kilometreiltään melko lyhyt.
Tänään lähdimme liikkeelle heti
aamupäivällä. Lenkille tuli pituutta 55 kilometriä, ja matkan keskivaiheilla
aloimme ihan älyttömän mäkistä, päällystämätöntä tietä kymmenisen kilometriä.
Tie nousee ihan reilusti, kunnes korkeimman kohdan jälkeen alkaa taas laskea.
Mutta siinä laskevallakin osuudella oli reippaita ylämäkiä alamäkien seassa. En
onnistunut ajamaan pätkää ilman pysähdyksiä, vaan kaksi kertaa piti laskeutua
pyörän selästä huohottamaan. Keuhkot saivat sen verran tuuletusta, että
loppumatka piti yskiskellä limaa ylös.
Sellainen reissu tänään. Jos välillä
kävikin mielessä epäilys, että onko tuollaisessa polkemisessa mitään järkeä,
alkoi järki löytyä kotiin päästyä, kun olimme käyneet saunassa. Hitsi, miten
hyvä olo: fyysisesti väsynyt sellaisella mukavalla tavalla, mutta muuten
voittajafiilis. Ja kyllä sitä polkemisen tolkkua löytyi matkan varreltakin, kun
poljimme läpi kauniiden kesämaisemien – kaikki vuodeajan runsaat tuoksut
nenässämme ja ihmisten niin kuin eläintenkin touhujen äänet korvissamme.
Voiei, Sirppu oli kommentoinut jotakin, ja sitten minä nakkisormi yritin saada kommenttia tabletista näkyviin, ja vahingossa tökkäsin sormeni poista-komentoon. Voi minua onnetonta! Anteeksi, en tehnyt sitä tahallani. Olisi ollut tosi kiva lukea kommentti, voisikohan sitä mitenkään saada uusintana?
VastaaPoista