Joogamatkailua

Kävin vähän kokeilemassa Helsingin kundaliinijoogatarjontaa. Jos asuisin pääkaupunkiseudulla, kävisin luultavasti useamminkin Kundaliini Joogakoulun tunneilla ja kursseillakin.

Jos en olisi etukäteen kuullut, että paikka sijaitsee kampaamossa, olisin luultavasti kävellyt ohi. Mutta toden totta, siellä me vaan joogasimme, kampaamon alakerrassa. Tila oli aika pitkulainen, eikä mitenkään iso, mutta tosi kiva. Se sopi ihan tosi hyvin joogaan, ei mitään ongelmaa. Meitä oli tunnilla kahdeksan joogaajaa, eikä sinne olisi kovin montaa enää mahtunutkaan. Semminkin kun teimme sarjan, jossa leviteltiin käsiä kehon sivuille moneen otteeseen, ja potkittiin jaloilla etuviistoon.

Kyseessä oli melko fyysinen sarja, ja kyllä siinä ehti hiki tulla. Kun ohjaaja tunnin aluksi kertoi, että nyt touhutaan ihan tosissaan, oli sellainen olo että voi blaah. Mutta hauskaahan se oli, kun vaan keskittyi yhden asian tekemiseen kerrallaan, niin ei se hyppiminen, pomppiminen ja viuhtominen haitannut, päinvastoin. Mukava oli pitkästä aikaa käyttää kehoaan oikein kunnolla. Ja olin vähän yllättynytkin siitä, kuinka hyvin jaksoin. Paitsi hyppiminen kyllä otti voimille, eikä hengitys tahtonut ollenkaan tasaantua sen jälkeen, koska mitään taukoa ei sarjassa ollut vaan se jatkui heti eteenpäin.

Tunnin jälkeen olo oli mitä parhain. Ja mietin kuumeisesti, koska pääsisin seuraavan kerran samaan paikkaan tunnille. Älyttömän kivaa, taas kerran.