Miksi meditoida?

Valkoisen tantran meditaatiossa sen vetäjä Satsimran Kaur laittoi lounastauon ajaksi saliin pyörimään dvd:n, jolle oli kerätty kuvia kundaliinijoogamestari Yogi Bhajanista. Kuvissa hän pesi kissaa, uiskenteli uima-altaassa turbaani päässä, paistatteli päivää purjeveneen kannella tai puuhasteli yhtä ja toista. Lounaan jälkeen Satsimran kertoi, että kuvat on koottu ihan tarkoituksella meille, jotka emme tavanneet Yogi Bhajania kun hän vielä eli fyysisessä kehossaan. Me näemme Yogi Bhajanin luennoivan tai opettavan erilaisilla videopätkillä opettajan ja kundaliinijoogamestarin roolissa. Sen sijaan me emme yleensä näe häntä tavallisena ihmisenä, mitä hän kuitenkin ennen kaikkea oli.

Samalla Satsimran muistutti, miksi me meditoimme. Meditoinnin idea ei ole siinä, että on kivaa istuskella muuttuneessa tietoisuuden tilassa, taju kankaalla. Eikä siinä, että on kivaa kokeilla rajojaan viipymällä mahdollisimman hankalassa asennossa 62 minuuttia yhteen menoon. Ei, meditoinnin idea ja päämäärä on siinä, että se auttaa meitä elämään ihan tavallista elämää. Juuri sitä arkea, jota meistä itse kukin elää.

Kundaliinijooga on monella tavalla melko extremeä joogaa. Silti se on tarkoitettu tavallisille ihmisille, for householders, in English. Vaikkei se välttämättä mielestä lipsahtaisikaan, on asiasta hyvä muistuttaa tasaisin väliajoin. Satsimran teki sen mitä viehättävimmällä tavalla, ja otollisella hetkellä.

Olin paikallisen joogayhdistyksen vuosikokouksessa, jossa tunteet kävivät välillä vähän kuumina kun puhuttiin rahasta. Onneksi olin juuri ollut meditaatiossa, sillä se auttoi minua pysymään rauhallisena ja omassa itsessäni, omassa keskuksessani, tyynenä. Muiden tunnekuohut eivät tarttuneet minuun, minä vaan seurasin sivusta mitä heille tapahtui kokouksen kuluessa. Näin mitä he tunsivat, mutta pysyin siitä erillisenä. Se ei ole minulle yleensä kovinkaan helppoa, mutta toivottavasti tämä tila jatkuu vielä jonkin aikaa. Tai vaikka pidempäänkin.