Hengitys sisään ja ulos

Viime aikoina on mielessä pyörinyt kaksi asiaa. Aloitetaan hengityksestä; oletettavasti postaus erilaisista enemmän tai vähemmän kokonaisvaltaisista (itse)hoitomuodoista kuten joogasta, homeopatiasta, energiahoidosta, vyöhyketerapiasta jamitäniitänyton seuraa myöhemmin. Tosin kyllä tämäkin niihin liittyy.

Kundaliinijoogassa yksi hengitysharjoitus on minuutin hengitys, jossa hengitetään 20 sekunnin mittainen sisäänhengitys, sitten pysäytetään hengitys 20 sekunnin ajaksi, ja hengitetään ulos 20 sekunnin ajan. Eli hengitys on tosi hidasta, niin hidasta että ei ainakaan minulta vielä suju. En ole kovin ahkerasti minuutin hengitystä harjoitellut, mutta joskus kun kokeilin sitä makuuasennossa, sain sisäänhengityksen ja hengityksen pysäytyksen venymään siihen 20 sekuntiin, mutta uloshengitys oli aina nopeampi. Olen tietenkin kuvitellut, että sama juttu on muillakin, että sen uloshengityksen venyttäminen on vaikein kohta. Vähän samalla tavalla kuin monille on vaikeaa pysäyttää hengitys hetkeksi uloshengityksen jälkeen, vaikka pysäyttäminen sujuisi ihan hyvin sisäänhengityksen jälkeen.

Mutta eipä niin olekaan kuin luulin, eipä tietenkään. Toisen kundaliinijoogaopettajan kanssa asiasta jutellessani kävi ilmi, että hänelle vaikeampi on sisäänhengitys. Häneltä sujuisi minuutin hengitys ihan hyvin, jollei sisäänhengityksen venyttäminen olisi niin hankalaa. Ensimmäinen ajatus oli, että onpa outoa, mitä hankalaa sisäänhengityksessä nyt muka voi olla. Sitäpä on vaikea tietää, kun itselle se on juuri se helppo kohta.

Olen viime aikoina taas tehnyt aamuisin Subagh Kriyaa. Se on monesta osasta koostuva meditaatio, jonka viimeisessä osassa käytetään minuutin hengitystä. Tai niin pitkää hengitystä kun sattuu sujumaan, jos pitää hengittää minuuttia nopeammin. Kun aloitin, oli tämä hengitysharjoitus tosi vaikea. Hengitykseni oli nopeaa, ja siltikin piti välillä huohottaa kun tuli niin vahva tukehtumisen tunne. En saanut hengitystä venytettyä, ja lopulta lakkasin yrittämästä, ja vaan keskityin hengittämään. Samaan aikaan tiesin, ettei homeopaattinen lääkitykseni ollut ihan kohdallaan. Otin jälleen kerran yhteyttä homeopaattiini, ja lääkitystä muutettiin, eli vaihdoin toiseen aineeseen. Ja kuinkas sitten kävikään. Seuraavana aamuna lääkityksen vaihdon jälkeen ja joka aamu siitä asti hengitykseni on ollut paljon pidempää ja rauhallisempaa. Ilman ponnisteluja, ikään kuin itsestään saatoin lisätä jokaiseen sisään- ja uloshengitykseen aikaa sekuntikaupalla. Vieläkään en ole 20 sekunnin tuntumassa, mutta nyt hengitys sujuu rauhallisesti ilman välihuohotuksia. Hengitys on pitkää, ja pikkuhiljaa voin yrittää sitä vielä venyttää.

Jännä havainto, en minä osaa siitä muuta sanoa.