Kankeutta ja selkävaivoja

Nykyisemmillään tulee käytyä tosi vähän varsinaisilla joogatunneilla. Ryhmässä joogaaminen tapahtuu lähinnä aamusadhanassa, johon yritänkin päästä vähintään kerran viikossa. Ja huomaan kyllä, jos en ole saanut jokaviikkoista aamusadhana-annostani, kun ruuvi alkaa kiristyä päässä… Sadhanassa pääsee myös toisten kundaliinijoogaohjaajien ohjaukseen. Kaikki eivät osallistu sadhanoiden vetämisen vapaaehtoistoimintaan, joten heidän ohjattavaksi en sitten pääsekään.

Oma joogaopettajani on sitä mieltä, että joogaohjaajalla olisi hyvä olla jo jonkin verran kokemusta elämästä ja sen moninaisuudesta. Olen ihan samaa mieltä. Ihan hyvin asia konkretisoituu niiden joogaohjaajien kohdalla, joilla ei ole koskaan ollut mitään vaivaa kehossaan. Joiden selkä ei ole koskaan ollut kipeä. En nyt yritä väittää, etteikö selkävaivoihin tai muihin asioihin voisi samastua vaikka ei olisi niitä itse kokenut. Tottakai voi. Usein vaan omat tai läheisten kokemukset helpottavat samastumista.

Yhden kollegani aamusadhanoissa törmään aina samaan asiaan. Vaikka selkäni on nykyisin hyvässä kunnossa, ei se silti heti aamusta ole valmis sellaisiin lämmittelyliikkeisiin, joita hän ohjaa. Tarvitsisin alkuun lämmittelyliikkeitä, jotta voisin tehdä hänen ohjaamansa lämmittelyliikkeet. Yleensä sitten teen jotakin muuta, helpompaa. Sovellan, ja tunnen itseni vanhaksi ja kankeaksi hänen nuoren ja notkean kehonsa rinnalla. Yritän parhaani mukaan olla vertailematta, ja pysyä kiitollisena siitä, että pystyn tekemään sen minkä pystyn. Että olen terve ja saan joogata. Siinä on kiitollisuuden aihetta kerrakseen.

Siipalla on viime päivinä ollut ongelmia selän kanssa. Hänellä äärimmäisen harvoin on. Vaikka omat selkäongelmat ovat olleet viheliäisiä, ei toisen kipuilun seuraaminen sivusta ole sekään mitenkään mukavaa. Varsinkaan kun asialle ei voi tehdä mitään, ei voi auttaa. Hyvin tunnistan ne asennot ja liikeradat, joihin alaselän kipu siipan kehon vääntää. Harmittaa hänen kipunsa, mutta samalla olen hyvin, hyvin onnellinen siitä, että oma selkäni on kunnossa. Toivottavasti pian on siipankin selkä; se on jo selkeästi paranemaan päin.