Olisinko halunnut tietää

Muiden tutkimusten yhteydessä, sivulöydöksenä jonka sain juuri tietää, lääkäri kertoi, että minulla on selässä ihan kunnollinen kuluma. Välilevy 4. ja 5. selkänikaman välistä on kadonnut lähes olemattomiin. Lääkärin mukaan se voi joskus vielä aiheuttaa ongelmia, tai sitten ei.

Ensimmäinen ajatus oli, että onpa hyvä tietää. Toinen ajatus oli, että en olisi halunnut tietää koko asiasta yhtään mitään. Kolmatta ajatusta ei ole vielä tullut, vaan olen jäänyt kakkoseen. Selkä alkoi heti tuntua ihan erilaiselta, kun näin kuvat lääkärin tietokoneen näytöllä. Miten minä voin enää suhtautua yhtä luottavaisesti omaan selkääni, kun tiedän mitä siellä on meneillään. Hitsiläinen.

En minä ole sellainen ihminen, joka teettää geenitestit itsestään saadakseen tietää millaiseen sairastamiseen hänellä on mahdollisuudet. En minä halua tietää. Tieto lisää tuskaa, en minä sitä halua. Haluan olla autuaan tietämätön kaikesta siitä, mitä kehossani muhii. Haluan ajatella olevani terve, sillä kaikkien potentiaalisten sairauksien ajattelu todennäköisesti vaan aktivoi ne sairaudet puhkeamaan. Ihan sama kuin surisi tänään sitä, että voi huomenna jäädä auton alle.

Niin, ja ne asiat joita ihan oikeasti tutkittiin, olivat kunnossa. Ei mitään ohgelmaa, eikä aiheitta jatkotoimenpiteille.