Kansainvälistä joogapäivää vietetään nyt toista kertaa maailmassa. Maailman joogapäivällä, jota vietetään helmikuussa, on vähän pidemmät perinteet. Lisäksi maailman joogapäivä ei liity niin oleellisesti Intian sisäpolitiikkaan kuin kansainvälinen joogapäivä. Itse asiassa en edes tarkkaan tiedä millaista politiikkaa maailman joogapäivän historian taakse kätkeytyy, mutta joka tapauksessa toisenlaista kuin kansainvälisen joogapäivän taakse.
Hienoa olisi, jos kaikki päivät olisivat joogapäiviä, niin ei tarvitsisi mitää erillistä, yhdessä sovittua päivää asian edistämiseksi.
Tänään on myös kesäpäivänseisaus. Valoa on siis yllin kyllin, ja sääennusteen mukaan lämpöäkin ihan riittävästi. Nautitaan niistä.
Vaikka tänään on tällainen tuplapäivä, eli vähintään kaksi hyvää syytä keskittyä joogaan tai meditaatioon, kukaan ei ole tänä vuonna järjestänyt täällä minun kotikaupungissa mitään erityistä ohjelmaa päivän kunniaksi. Pitkästä meditaatiosta oli puhe, mutta se kuivui kokoon. Nyt ovat ainakin kaikki kundaliinijoogaopettajat niin kiireisiä ja pitkän kevään jäljiltä väsyneitäkin, ettei paukkuja ylimääräiseen järjestämiseen ole ollut. Ehkä joskus toiste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti