Kesäloma alkaa kohta olla puolessavälissä. Tänä vuonna keväästä toipumiseen meni poikkeuksellisen kauan, eli ilmeisesti alkuvuosi oli raskas. Toipuminen tarkoittaa lähinnä sitä, että on hiljaa paikallaan ja tuijottaa väsyneenä kaukaisuuteen. Tai nukkuu. Yleensä tähän menee viikko loman alusta, mutta tänä vuonna viikko ei riittänyt. Koko ajan on vähän syyllinen olo, kun ei käytä lomapäiviään yhtään järkevämmin tai antoisammin. Tosin tänä vuonna liian helteinen sää aiheutti sen, että minkään tekeminen ei oikein ollut mahdollista. Pakkolomaa kaikesta tekemisestä.
Kaksi viimeistä työviikkoa työskentelin vain puolikkaita päiviä. Tehtävänä oli kirjoitustyö, jota ei millään jaksa montaa tuntia yhteen menoon, eikä muita työtehtäviä ollut. Mutta ei tällainen lomalle laskeutuminen ja keventäminen vienyt loman alun kaukaisuuteen tuijottelun tarvetta. Enkä se kuitenkin auttoi jotain, en tiedä.
Nyt edessä on pienimuotoista kotimaan matkailua ja ystävien tapailua. Kesän kolme pakollista suoritusta eli ikkunoiden pesu, mansikoiden pakastus ja mattojen pesu on jo suoritettu. Vielä tekisi mieli maalata alakerran vessan katto. Alun perin suunnittelin makuuhuoneen lattian maalammista, mutta siihen en taida jaksaa ryhtyä. Vaatii liikaa huonekalujen kanniskelua.
Hyvää kesän jatkoa kaikille, myös niille, jotka jo palaavat töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti