Heilahdus

Kun omassa pienessä elämässä tapahtuu jotakin sellaista, että se menee hetkeksi pois raiteiltaan – vaikka ihan vaan varttisekunniksikin – menettävät monet asiat merkityksensä. Ei ole enää väliä omilla saavutuksilla, tekemisillä tai omistuksilla. Oma elämä tuntuu vieraalta ja ei niin erityisen merkitykselliseltä. Oma koti on vaan kummallinen paikka, jotenkin vieras. Yhtäkkiä se, millä on väliä, ovat omat läheiset ihmiset. Heidän tärkeyden omalle olemiselle ymmärtää jollakin aivan uudella tavalla.

Kuulostaa aika kuluneelta jutulta, juuri noinhan kaikki sanovat, syövästä selviytyneet sun muut. Mutta ehkä kliseet pitää elää omassa elämässä tosiksi, että alkaa niitä paremmin ymmärtää. Ja huomaa, että ne eivät välttämättä olekaan kliseitä vaan elämän suuria totuuksia. Tai jotain.

Älkää nyt huolestuko vaikka tällaisia kirjoittelen, täällä päässä on kaikki kunnossa. Maailma vaan pikkaisen heilahti, mutta palasi paikalleen.