keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Laulua ja tanssia



Erinäisten seikkojen ja vanhojen tapahtumien takia minulla on sellainen periaate, että en laula enkä tanssi julkisesti. Ahdistaa pelkkä ajatuskin. No johonkin kimpassa vedettyyn syntymäpäiväonnittelulauluun voin hyvin yhtyä, tai ainakin aukoa suutani, mutta siihen se sitten jää. Ja tanssia – ei kiitos, vaikka painostus on välillä kova. Onneksi siippakaan ei tanssi, joten sieltä suunnalta ei painostusta tule.

Joogan yhteydessä asia on sitten ihan toinen. Mantrojen laulaminen tai mantraaminen on aivan ihanaa, ja voisin tehdä sitä aamusta iltaan. Mitään vaikeuksia ei tuota mantrata ryhmän edessä, ikään kuin johtaa mantraa. Se on ihan eri asia kuin laulaminen. Usein tuntuu, että se en ole minä joka mantraan, vaan joku tai jokin toistaa mantraa minun kauttani. Eikä se ole minun ääneni joka tulee mantratessa suustani ulos, vaan kokonaisuuden osa joka tarvitaan että kaikkien mantraajien äänistä muodostuu yksi ainoa, täydellinen äänivärähtely.

Ohjasin eilen kaksi kundaliinijoogatuntia: sen oman tiistaituntini ja toisen, jolla tuurasin kollegaa. Ohjasin saman harjoituksen, toisessa paikassa täysillä ajoilla ja toisessa, jossa tunti on vain 55 minuutin pituinen, lyhensin ajat puolikkaiksi. Harjoitussarjaan kuuluu pitkä pätkä tanssimista. Ja vaikka ohje on, että kundaliinijoogaopettaja ei tee harjoituksia silloin kun ohjaa, olisi ollut jotenkin hölmöä antaa muiden tanssia ja itse vaan istua tai seistä vieressä. Ei, tuollaisissa kohdissa on vähintäänkin luontevaa tanssia itse muiden edessä. Ikään kuin näyttää mallia, että ei tämä nyt ole niin vakavaa, kaikki hulluimmatkin muuvit vaan peliin jos siltä tuntuu.

Vaikka periaatteeni on, että julkisesti en tanssi, on tämäkin asia ihan eri joogatunnilla tai joogan yhteydessä ylipäänsä. Minulla ei ole mitään ongelmaa tanssia, päinvastoin, se tuntuu oikein mukavalta. Opettajakoulutuksessakin minä taisin olla ensimmäisenä pistämässä nupit kaakkoon ja jalalla koreasti, kun odottelimme opettajaa. Kaikkea se jooga ihmisellä teettää. Toisaalta on ihan tosi hienoa, että minullakin on edes yksi tilanne tai paikka, jossa voin tanssia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti