Kiitosta vaan

Rouva K haastoi minut positiivisuusmeemiin kirjaamaan ylös asioita, joista olen iloinen tai kiitollinen. Kymmenen asiaa kolmen päivän ajan. Kaakunpala, sanois amerikkalainen; ei pitäisi olla vaikeaa. Aloitan eilisestä.

1. Olin tilannut itse itseltäni herätyksen kello 4.55. Ja juuri nuo numerot loistivat kelloradiossa kun avasin silmäni. Joka aamu jaksan hämmästellä ja iloita tätä herätyskellotonta herätyssysteemiä ja sen tarkkuutta.

2. Herättyäni, puettuani ja käytyäni vessassa kiipesin yläkertaan tekemään joogaharjoitukseni. Päätän harjoituksen aina pieneen rukoukseen, johon sisältyy pieni pyyntö universumille. Sen lisäksi rukoukseen liittyy paljon, paljon kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä minulla elämässäni on, ja myös siitä, mitä elämässäni ei ole. Siihen pieneen hetkeen tiivistyy yllin kyllin iloa ja kiitollisuutta, vaikka toki ne ovat mukana pitkin päivää. Äh, kuulostaapa ällöttävältä. Ehkä se on positiivisuusmeemin tarkoituskin, kuulostaa ällön… positiiviselta. Voisiko olla?

3. Olen tänä syksynä opiskellut pedagogiikkaa, ja minulla on opintoihin liittyvässä pienryhmässä ollut suuria vaikeuksia. On toistuvasti tuntunut siltä, että minut jyrätään, minua ei kuunnella. Tänään oli jälleen ryhmän tapaaminen ja sain sanottua yhdelle ryhmäläiselle, kun hän alkoi sanella mitä tehdään, että ”et sinä voi tätä päättää”. Sen jälkeen hän muutti tyyliään sovittelevammaksi, ja meidän kaikkien oli mukavampi työskennellä yhdessä. Olin iloinen että sain suuni auki, vaikka kovin tyylikkäästi en sanojani asetellutkaan.

4. Samaisessa ryhmässä valmistauduimme seuraavan lähitapaamisen kertaustehtävään. Tyyli on jokaisella ryhmällä vapaa, ja me päätimme tehdä pienen näytelmän. Valmistautuminen oli tosi hauskaa, ja muiden eläytymisestä rooliinsa irtosi hurjat naurut.

5. Pääsin auttamaan erästä vain kerran aiemmin tapaamaani ihmistä. Miten hyvä olo siitä tuleekaan!

6. Olen tosi, tosi kiitollinen sekä ystävistäni että tutuista, joilta voin kysyä neuvoa ja apua tilanteessa kuin tilanteessa. Eilen sain taas niin paljon apua, että huh!

7. Kun kävelin kaupasta kotiin, oli päivä jo kääntynyt pimeän puolelle, vaikka kirkas taivas vielä kajotti valoa. Pakkasta oli joitain asteita, ja lumen rippeet maassa. Koko maailma näytti ja tuntui tosi kauniilta, ja oli hyvä kävellä ja hengittää.

8. Tein ruuaksi porkkana-inkivääri-appelsiinikeittoa, ja siitä tuli hyvää.

9. Olen vähän huono ensinnäkin soittamaan puhelimella ja toiseksi hoitamaan asioita. Haaveena on oma sihteeri. Siksi olin tosi iloinen, että sain soitettua ja hoidettua joogapalkkaan liittyvän asian. Siitä tuli kaikin puolin ihan mukava puhelu, ja väärin maksettu palkka korjataan.

10. Ai niin, ja veronpalautukset tulivat tilille. Se on mukava asia näin työttömänä, kun päivärahat eivät vielä ole alkaneet juosta.

Saako huomenna sanoa samoja, vai pitääkö ilon ja kiitollisuuden lähteet olla erit joka päivä? Jos elää päiväni murmelina -elämää?