Joogapäivä

Maailman joogapäivää vietetään ihan kohta, oletteko ehtineet valmistautua? En minäkään. Joka vuosi se tulee kuin varkain, ja yhtäkkiä huoma, että valmistelut päivän viettämistä varten olisi pitänyt tehdä ajat sitten.

Henkilökohtaisen joogapäivän pidin eilen. Kävin päivällä yhdellä kundaliinijoogatunnilla, ja illalla toisella. Pääsin testaamaan minulle uutta paikkaa ja ohjaajaa. Tänään tuntuu selkälihaksissa siltä, että jotakin on tullut tehtyä. Samoin kaulan nyökyttäjälihakset ovat päässeet heikentymään niin, että tietyt harjoitukset tuntuvat niissä.

Opettajista toisen tyyli olikin sellainen, ettei keski-ikäinen täti-ihminen meinannut pysyä kyydissä. Mitään varsinaisesti vaikeaa ei tehty, eikä harjoitussarjakaan ollut paha, ja silti olin helisemässä. Jotenkin olen aina ajatellut, että lämmittelyliikkeet ennen harjoitussarjaa lämmittävät lihaksia, pistävät veren kiertämään ja valmistelevat kehoa siihen, mitä seuraavaksi tehdään. Tällä opettajalla taisi olla asiasta vähän erilainen näkemys, sillä hänen lämmittelyliikkeensä olivat enimmäkseen staattisia eli liikkumattomia asanoita, joiden tarkoitus oli nostaa kundaliinienergiaa. Toisin sanoen teimme voimakkaitakin venytyksiä ihan kylmiltään. Toinen aika vaativa juttu oli se, että koko tunnin ajan siirtyminen asanasta toiseen oli tosi vauhdikasta. Minä vasta mietin, että miten päin oikein olen alustalla ja miten asanasta pääsee pois, kun opettaja jo neuvoi seuraavan asanan yksityiskohtia. Hyvänen aika, ei minun selkäni pysy mukana sellaisessa vauhdissa. Ehkä hänen tunneilleen hakeutuvat nuoret ja terveselkäiset ja hyväkuntoiset ihmiset, mutta minun lienee parempi tehdä toisentyyppisten opettajien harjoituksia. Taas täytyy olla kiitollinen siitä, että on varaa mistä valita.

Siitä olen tosi iloinen, että kehoni on pysynyt melko hyvässä kunnossa ja joogausvireessä, vaikka en ole mitenkään paljon itse joogannut. Enempi olen ohjannut muita. Ja paljon riippuu päivästä: joskus koko keho ja varsinkin selkä tuntuu tosi hyvältä, ja sillä voi tehdä (melkein) ihan mitä vaan. Sitten taas toisinaan on enempi raihnainen olo, ja silloin pitää vaan sopeutua siihen, että päiviä on monenlaisia. Mutta oli kehon olotila mikä vaan, meditointi sujuu ja se tuntuu sujuvan koko ajan paremmin ja helpommin. Se on hienoa.