Off-roadia ja on-roadia

Tänään alkoi virallisesti meidän pyöräilykausi. Toki olen ja ollaan ajeltu kauppaan ja muuta pientä ajoa. Pääsääntöisesti olen ajanut meidän uudella pyörällä, joka jäi syksyllä esittelemättä. Eli tässä tulee, minun ja siipan yhteinen lyhyiden matkojen ajoon ja asiointiin tarkoitettu mummopyörä:

 

Tarkemmin sanottuna se on Nopsa Comfort. Tosi näpsäkkä kaupunkiajossa, koska ajoasento on niin pysty, runko matala ja vauhti hidas. Ja ihan samoista syistä sillä ei oikein huvita lähteä yhtään pidemmälle lenkille, jos ei ole pakko.

Tänään siis otin kunnon pyörän alle, eli Tunturin hybridin. Lähdettiin ajelemaan ei nyt ihan oikeaa off-roadia, vaan kaupungin ulkoilureittiä. Muitakin oli liikkeellä, ja kyllä huomasi taas jalankulkijoista, että he ovat unohtaneet miten kevyen liikenteen väylillä kuljetaan. Kun polkupyörä voi tulla koska vaan edestä tai takaa, ja vieläpä ihan hyvällä vauhdilla. Mutta ei, osa kävelijöistä hortoili ihan miten sattuu keskellä väylää. No, nopsaan he taas tottuvat kulkemaan sivussa.

Reitin varrella kukki näsiä, jota piti pysähtyä kuvaamaan.

En ole ennen näsiää nähnyt siinä kohdassa. Joko siinä ei ole aiemmin ollut, tai sitten olen katsellut ihan muualle. Sitten taas toisaalta ihan toisaalla, missä olen joskus näsiää nähnyt kukassa, en ole sitä bongannut enää muutamaan vuoteen. Vaeltavatko ne?

Meidän kohteena oli kaupungin laitamilla sijaitsevan ravintolan terassi. Se on pyöräilijäystävällinen paikka, eikä siellä katsota kieroon pölyisiä ja hikisiä ajajia, vaikka sisällä ihmiset syövät juhlabuffettia pyhävaatteissaan. Siellä saa myös aina välillä alkoholitonta siideriä, niin kuin tänäänkin. Ensimmäisen kerran sitä oli myynnissä ihan vaan siksi, että edellisenä päivänä paikassa oli juhlittu uskovaisten häitä. Kiitos vaan uskovaisille, että minäkin saan alkoholitonta siideriä.

Kyseinen terassi on mukava kohde myös siksi, että sinne voi ajaa juurikin metsän läpi, ja takaisin teitä pitkin. Tai toisin päin, valinta riippuu aina tuulen suunnasta, sillä vastatuuleen kannattaa ajaa metsässä. Koko lenkki tuntui ihan älyttömän helpolta ajaa, kiitos hyvän pyöräni. Kilometrejä ei tullut kuin 26, mutta ei kevään ekalla lenkillä tarvitse enempää tullakaan. Tärkeintä on se, että nyt taas löytyi kipinä ajaa, kun se tuntui niin mukavalta ja helpolta. Terassilla jo ihan vähän puhelimme kesälomasta ja siitä, mihin voisimme silloin pyöräillä.

Jokin aika sitten oli sanomalehdessä juttu, jossa kerrottiin että jokaista Suomessa myytyä uutta autoa kohti täällä ostetaan kolme uutta polkupyörää. Jutussa mainittiin myös, että naiset ovat kuitenkin huonoja ostamaan uusia fillareita; monet ajelevat rippilahjaksi saamillaan menopeleillä, joita ei ole kunnolla huollettu ehkä koskaan. Kun teillä katselee millaisia pyöriä tulee vastaan, voi olettaa lehtijutun olevan ihan totta. Niinpä, hyvät naiset, ostakaa itsellenne kunnollinen polkupyörä, jos ajelette vähänkään pidempiä matkoja. Ja kun alla on kunnon pyörä, niitä pidempiä matkoja tulee ajeltua. Ostakaa vaikka useampi pyörä, jos tarvitsette erikseen kaupunkipyörän ja matkapyörän tai jotain muuta. Älkää kursailko ja olko vaatimattomia, se ei kaunista ketään vaan tekee pyöräilystä tuskaa. Kunnon pyörä, hyvät ajohousut sekä muut varusteet, ja mies eteen tuulta halkomaan. Ja ei kun menoksi.