perjantai 30. toukokuuta 2014

Lennossa



Kundaliinijoogatunnin piti alkaa klo 17.00. Klo 16.52. minulle soitettiin, että pääsenkö ohjaamaan tunnin. Kollega, jonka oli pitänyt se pitää, oli merkannut väärän päivän kalenteriinsa eikä sitten päässytkään pitämään tämän päivän tuntia. Minä mietin asiaa varttisekunnin, ja lupasin pitää tunnin. Aloin pakata kamoja ja vaihtaa vaatteita. Reppuun heitin yhden joogakirjan, josta olen ohjannut paljon eri harjoituksia. Hyppäsin Nopsan selkään ja lähdin kohti tapahtumapaikkaa. Kaikki liikennevalot tuntuivat näyttävän punaista. Niissä oli hyvää aikaa miettiä minkä harjoitussarjan ohjaisin.

Tunti pääsi alkamaan ehkä 15 minuuttia myöhässä. Onneksi joogaajat eivät olleet närkästyneitä tilanteesta, heille oli selitetty koko juttu jo ennen kuin tulin. Ja niin sitten vaan hyppäsin ilman mitään kummempia miettimisiä puikkoihin, ja ohjasin tunnin. Ihan hyvä tunti siitä tulikin, pidensin sitä sen 15 loppupäästä niin, että loppujen lopuksi tunnista tuli ihan normaalin mittainen. Eikä minua ole koskaan tunnin jälkeen kiitelty niin vuolaasti. Kiitos kun pääsin paikalle. Oli kiva tulla, onneksi en ollut saunassa tai ruokaa laittamassa tai muuten huonossa tilanteessa, silloin lähteminen olisi ollut paljon hankalampaa.

Mutta kyllä minun täytyy sanoa, että mielummin valmistelen tunnin edes jotenkuten kuin hyppään ihan lennosta ohjaamaan. Hyvä on silti tietää, että onnistuu se noinkin.

2 kommenttia:

  1. Kiva, että meni hienosti. Meneehän se, kun osaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Osaamisesta en tiedä, ehkä oleellisempaa on hengittää syvään ja rentoutua. Sillä tavoin moni juttu menee hienosti.

    VastaaPoista