maanantai 2. tammikuuta 2017

Intialaista ruokaa



Aloitetaan vaikka ruuasta. Se on aina hyvä ja kiinnostava aihe. Intialainen ruoka on vieläpä tosi hyvää, tai ainakin se intialainen ruoka, jonka minä tunnen. Olen syönyt enempi Pohjois-Intian ruokaa, joka ei ole yhtä tulista kuin eteläintialainen, eikä pohjoisessa käytetä ruuassa ainakaan samassa määrin kookosta. Ruoka syödään usein leivän, ei riisin kanssa, eikä se leipä yleensä ole naan-leipää, vaikka niin meille täällä lännessä annetaan ymmärtää. En ole ihan kauhean hyvin perillä Intian leipäskenestä, mutta käsittääkseni leipä on pohjoisessa usein rotia, parathasia tai maissieipää, jonka nimeä en muista. Varmasti muitakin leipävariantteja on olemassa, en ehtinyt niihin hyvin perehtyä.

Leivän paistaminen tandooriuunissa näytti yhdessä ravintolassa tältä.


Ravintola ei ollut suuren suuri, mutta keittiössä leivänpaistajat näyttävät täysin työllistetyiltä. Eli leipää menee paljon. Hygieniapasseja näillä paistajilla ei tainnut olla, mutta silti ruoka oli tosi hyvää, joskin minun makuun vähän turhan suolaista, eikä ruoka aiheuttanut mitään ongelmia. Myöhemmin matkakumppanimme SP onnistui nappaamaan jostain matkaansa vatsapöpön, joka vei hänet sairaalaan. Me matkasimme siinä vaiheessa vähän eri reittejä, ja me siipan kanssa vältimme kaikki vatsaongelmat. Tai no, pientä nipistelyä lukuun ottamatta, mutta se kai kuuluu asiaan. Varsinkin kun maitohappobakteerikapselit eivät riittäneet ihan matkan loppuun asti.

Tässä vielä muutama kuva siitä 100 vuotta vanhan ravintolan keittiöstä, jossa söimme palak paneeria, dal makhnia, paistettua riisiä ja jotakin leipää. Lisukkeena oli säilöttyjä sitruunapaloja ja punasipulia, ja jälkiruuaksi makeaa lassia.




Kaikkein kummallisin asia Intiassa oli kuitenkin se, että tosi hyvästä ruuasta huolimatta minulla ei ollut nälkä. En jaksanut syödä juuri mitään. Sama kummallisuus nukkumisen kanssa: en saanut unta, heräilin ja lopulta nukuin vain muutaman tunnin yössä. Silti olin päivisin aivan pirteä. En ole ikinä kokenut missään vastaavaa. Päinvastoin, olen aina syönyt ja nukkunut hyvällä halulla. Kotona nukahtelen nojatuoliin iltaisin, mutta Intiassa uni ei tahtonut tulla edes houkuttelemalla. Se oli varsin mukavaa, sillä ei ole hauskaa olla väsynyt ja nälkäinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti