Jotenkin
jännä oli huomata, miten erirytmisiä ryhmät ovat. Minä olen pikemminkin nopea
kuin hidas omalta rytmiltäni, mutta tätä ryhmää ei voinut ohjata nopeasti. Ei
vaan voinut, en tiedä miksi. Välillä oikein hirvitti, että kohta on mennyt koko
sunnuntain 3 X 45 min, ja mitään ei ole vielä ehditty tehdä. Mutta niin vaan se
meni, eikä ryhmää oikein hoputtaakaan voinut. Ottivat oman aikansa, ja siihen
piti sopeutua.
Saa nähdä
toteutuuko tälle keväälle ajoittuva toinen työväenopiston joogakurssi, jota
haaveilen ohjaavani. Olen kuullut huhuja, että ehkä ei, mutta ei sitä voi vielä
tietää.
Yhdessä Lily blogissa kirjoitettiin virtuaalisesta eristyneisyydestä ja miten se on tärkeää, että saa blogi-kirjoituksiinsa vastakaikua. Tuli heti Joogajuttuja mieleen, koska en koskaan tänne kommentoi. En usko sen olevan sinulle niin tärkeääkään, mutta ajattelin nyt kuitenkin moikata, että: Hei, käyn miltei päivittäin kurkkaamassa, onko tullut uutta!
VastaaPoistaAihe on ehkä sellainen, mikä ei kaipaa yleistä keskustelua, mutta on kyllä erittäin mielenkiintoinen.
Hei anonyymi, hauskaa että moikkaat.
VastaaPoistaOlen jo melko tottunut siihen, että tätä blogia kommentoidaan tosi harvoin. Mutta silti ihan jokainen, pieni ja lyhytkin kommentti ilahduttaa kovasti. Tulee hykerryttävä ja mukava tunne, että en ihan turhaan kirjoittele. Toki näen tilastoista, että liikennettä blogissa on, mutta se on eri asia.
Ja heti tuli innostus, että pitääkin muistaa ja jaksaa päivittää useammin, kun blogilla on ainakin yksi säännöllinen seuraaja :D (no kyllä mä tiedän, että teitä on enempikin)