Hiukset kasvaa

Kun ei niitä leikkaa, ne kasvaa. Edelleen, eli vielä ne eivät ole kasvaneet siihen mittaansa, jonka jälkeen pituutta ei enää tule lisää.

Viime aikoina on mielessä pyörinyt, että pitäisiköhän mennä kampaajalle tasoituttamaan latvat. Edellisestä kerrasta saattaa olla jo puolitoista vuotta aikaa. Siltä latvat sitten näyttävätkin. Eivät ne ole erityisen huonokuntoiset, mutta koska ne ovat viime ajat kasvaneet omia aikojaan, niissä ei ole jälkeäkään leikkauksen tuomasta tasaisesta linjasta. Se vähän häiritsee.

Toisaalta en haluaisi leikkauttaa latvoja, eikä siihen oikein ole erityistä syytäkään. Paitsi että latvat näyttävät huolittelemattomilta. Mutta joogiselta kannalta asiaa katsottuna hiuksia ei kannattaisi leikata. Mutta mutta. Jonkinlaisen ratkaisun tähän pähkäilyyn sain, kun keksin että leikatut latvat ovat vain yksi kauneusihanne, joka tukee kampaamotoimintaa. Minä voin kaikessa rauhassa sanoutua irti siitä ihanteesta, jos haluan. Leikkaamattomat latvat eivät ole mitenkään huono tai ruma asia, me emme vaan ole tottuneet sellaisiin hiuksiin, kun ”kaikki” leikkaavat hiuksensa. Jossain muualla asia on toisin. Minä valitsen nyt – tai edelleen – sen toisen tyylin.