Syntymäpäivämeditaatio

Juttuhan on niin, että en ole koskaan aiemmin ollut mukana vetämässä kundaliinijoogamestari Yogi Bhajanin syntymäpäivämeditaatiota. Mukana meditoimassa olen ollut monta kertaa, mutta vetäjiä on aina ollut niin monta, että minä olen päässyt laistamaan vetovastuun. Mutta tänä vuonna, eilen lauantaina, olin ensimmäistä kertaa mukana vetämässä.

Ja hyvinhän se sujui. Meitä oli neljä vetäjää ja 15 minuutin vuorot. Kaikille riitti kaksi vuoroa, ja vielä kahdelle kolmas vuoro. Aika yllättävää, miten hyvin sen koko meditaation jaksoi olla mukana. Ja vetää omat vuorot. Äänikin kesti hienosti. Mantran sanat ei unohtunut missään kohtaa, mutta siinä parin tunnin kohdalla alkoi vähän hirvittää, että miten se oma kolmas vuoro mahtaa sujua, kun mieli tuntui jo sinkoutuneen jonnekin maata kiertävälle radalle. Mutta hyvin se meni. Ja meditaation lopetuskin, vaikka aika änkytystä se oli. Puhe ei enää oikein sujunut, eikä sopivat sanat tulleet mieleen.

Syntymäpäivämeditaatio on siis pitkä Ek Ong Kaar, joka on ensimmäinen niistä seitsemästä mantrasta, jotka toistetaan aina vesimiehen ajan aamusadhanassa. Siellä toki vaan 7 minuuttia. Kyseessä on samalla voimakas hengitysharjoitus, jota nyt sitten tuli tehtyä se 2,5 tuntia. Aika harvoin hengitysharjoituksia niin pitkään tehdään, mutta nytpä tehtiin.

Vähän tyhmä juttu oli se, että viereisellä joogakoululla pidettiin lauantaiaamuna sama synttärimeditaatio. Eikö niitä nyt jo voisi jakaa niin, että meditaatio pidettäisiin vuorovuosin ensin yhdessä ja sitten toisessa paikassa? Ei voi olla näin vaikeaa joogisten ihmisten neuvotella tätä asiaa ja sopia yhdessä kaikkien kannalta järkevämpi toimintatapa. Jotain tälle tilanteelle pitää tehdä, ensi vuonna tämä ei voi enää mennä näin. Siis muistilappu itselle: yritä muuttaa tilanne.