Asiaan
perehtyneet ihmiset sanovat, että aika on nopeutunut ja ilmeisesti nopeutuu
edelleen. Oletteko huomanneet? Kyse ei ole vaan siitä, että kaikilla on kiire
koko ajan ja kalenterit täynnä tekemistä. Ei, kyse on myös siitä, että aikaa on
yksinkertaisesti vähemmän kuin ennen. Sellaisen arvion olen jostain lukenut,
että vaikka vuorokaudessa on edelleenkin se 24 tuntia, nykyinen vuorokausi
vastaa enää vain 16 tuntia siitä, mitä se on aiemmin ollut. Ei mikään ihme,
että aika tuntuu jatkuvasti loppuvan kesken.
En tiedä
johtuuko tästä ajan nopeutumisesta vai jostain ihan muusta, mutta viime aikoina
myös todellisuus on tuntunut olevan vähän vinksallaan. Oletan, että kyse ei ole
minun henkilökohtaisesta vinksahtamisesta, sillä muutkin ihmiset puhuvat ihan
samasta asiasta. Viimeksi kanssajoogaaja kuvasi, miten todellisuus tuntuu
siltä, kuin olisi kaksi samanlaista kuvaa, jotka eivät ihan asetu kohdalleen,
yhdeksi tarkaksi kuvaksi. Minusta taas tuntuu, kuin toinen jalka tai jokin muu
ruumiinosa, vähintäänkin pikkusormi, olisi jossakin toisessa, rinnakkaisessa
todellisuudessa, mikä vaikeuttaa tässä todellisuudessa elämistä.
Tällaiset
ilmassa olevat muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin, vaikka ne ehkä havaitaan
ja koetaan eri tavoin. Toiset ovat niille herkempiä kuin toiset. Ja sitten on
vielä ne, jotka tietävät ja osaavat selittää, mitä oikein tapahtuu. Joka
tapauksessa, kukaan ei pääse näitä muutoksia karkuun, joten hyödytöntä on edes
yrittää. Parempi heittäytyä virran vietäväksi ja katsoa, mihin päätyy.
Kuulostaako
hevisti hörhöltä? Niin minustakin.