Unettomuutta

Olen yrittänyt tehdä töitä kotona niin paljon kuin mahdollista, ja vältellä työpaikalle menoa. Tai itse asiassa kyllä minä sinne joka päivä menen, mutta yritän tulla pian takaisin, ja jatkaa kotona. Ei se vielä oikein suju. Jostain syystä ei onnistu työpöydän ääreen asettuminen. Pyörin sohvalla läppäri sylissä, paperipinojen keskellä. Odottelen aikaa, jolloin pääsen siihen työpöydän ääreen. Kumma juttu, että se niin paljon vastustaa.

Tänään sohvalla pyörimisen lomassa ojentauduin hetkeksi pitkäkseni, ja vedin torkkupeiton päälle. Tapahtui jotain todella kummallista. Makasin siinä, suljin silmäni, eikä mitään tapahtunut. Uni ei tullut. Odottelin vielä, mutta ei sittenkään. En muista milloin viimeksi tällaista olisi päässyt tapahtumaan. Paremmin muistan ne lukemattomat kerrat, jolloin olen nukahdellut nojatuoliin, työtuoliin tai mihin vaan kulkuneuvoon. Aikani odoteltua oli pakko todeta, että uni ei nyt sitten vaan tule. Nousin ylös ja jatkoin töitä.

Ensi viikolla taas kaksi joogatunnin sijaistusta. Kivaa!