Viikonloppu
vierähti mukavasti Saarijärven joogaopistolla muiden paikallisyhdistysten
edustajien kanssa. Oli tosi kiva tavata heitä ja kuulla muiden yhdistysten
toiminnasta. Ja joogata, tietenkin, syödä hyvää kasvisruokaa. Opistolla tehtiin
SJL-joogaa, ja olivat harjoitukset tällä kertaa tosi kivoja. Liekö merkitystä
sillä, että ohjaaja oli mies. Ei välttämättä niin, että miehet ohjaisivat
kivempia harjoituksia kuin naiset, mutta aina joskus miehet ohjaavat voimakkaampia
harjoituksia kuin naiset. Ja tässä tapauksessa voimakkuus teki harjoituksesta
mukavan – liian voimakas se ei ollut.
Viikonlopun
aikana meille tarjoiltiin myös teoreettisempaa antia, lähinnä chakroihin
liittyen. Totta puhuen se puoli oli niin köykäistä ja käsitteellisesti
epäselvää, että sen olisi hyvin voinut jättää väliin. Kävimme läpi myös
chakroihin liittyvät mantrat, mutta niitä toistettiin vain hiljaa mielessä.
Siinä vaiheessa kundaliinijoogaan tottuneelta ihmiseltä meinasi päästä parku,
kun oli jo mantraamista niin ikävä. Vaikka kyllä me, kaksi kundalinijoginia,
pääsimme ääneen yhteisen aamuharjoituksemme aikana.
Joogaopisto
on tosi hieno paikka, jossa on aina mukava käväistä. Siinä ei ole kuin yksi
vika, mutta se onkin aika iso vika, ainakin autottoman ihmisen kannalta.
Saarijärvelle kun on kohtuullisen hankalaa päästä julkisilla. Kuuleman mukaan
se on mahdollista, mutta ei mitenkään helppoa. En välttämättä välittäisi
kokeilla, jos ei ole ihan pakko.
Sade loppui juuri sopivasti ja aurinko alkoi paistaa, kun pääsimme Joogaopiston pihaan.