Viiksien kasvatusta

Olen kesällä kasvatellut viiksiäni, ja aika muhkeat ne alkaa jo olla. Yleensä nypin pisimmät ja paksuimmat viiksikarvat pois, mutta nyt olen jättänyt ne paikalleen. Kesällä se on melko helppoa, sillä viiksikarvat ovat vaaleita eivätkä niin ollen näy niin hyvin kuin tummat. Talvella ne vähän tummuvat, joten katsotaan miten käy, maltanko antaa niiden olla paikallaan. Ja kuinka pitkäksi ne oikein kasvavat!

Noin yleisesti olen sitä mieltä, ettei ihmisille ole hyväksi nähdä niin paljon vaivaa karvoituksensa kanssa, vaan voisivat antaa karvojen olla ja kasvaa. Tosin tällä hetkellä sosiaalinen paine karvojen kaitsemiseen on valtava. Itse olen onnistunut jo pidemmän aikaa antaa muiden kehon karvojen olla ja kasvaa omassa rauhassaan, mutta viikset ja muutamat partakarvat olen nyppinyt pois. Minulla on myös leuassa muuten melko huomaamaton luomi, mutta siitä kasvaa muutama ihan musta karva, niin kuin noita-akalla ikään. Niiden yleensä annan kasvaa jonkin aikaa, mutta sitten pettää hermo, ja leikkaan ne lyhyiksi (luomen karvojen nyppiminen tuntuu inhottavalta, siksi leikkaan).

Että tällainen ulkonäköpostaus tällä kertaa. Kehotan karvojen kasvatukseen kaikkia, joilla ne kasvavat. Viimeistään niiden myötä tulee selväksi, kuinka paljon sosiaalinen paine ja kauneusihanne meitä ohjaavat.