tiistai 17. syyskuuta 2019

Pieni tilannepäivitys


Sunnuntaina oli kundaliinijoogayhdistyksen jäsentapaaminen Helsingissä. Meitä oli pieni porukka paikalla, mutta tapaaminen oli monella tavalla antoisa. Isommalla porukalla se olisi ollut toisenlainen. Tunnelmat tapaamisen jälkeen oli jollakin tavalla poissaolevat, koska ensimmäistä kertaa elämässäni myöhästyin junasta. Luulin muistavani moneltako paluujuna lähtee, mutta muistin väärin. Enkä tarkistanut. Minä tarkistan aina, mutta nyt en tarkistanut, ja sinne meni juna. Onneksi seuraava juna lähti pian edellisen jälkeen, mutta uusi lippu piti ostaa.

Töissä meno yltyy yhä hullummaksi. Siitä on tullut varsin monipuolinen joogaharjoitus: on irtipäästämistä, mielenhallintaa, syvään hengittämistä ja monia muita. Eilen käännyin luottamusmiehen puoleen, kun en enää itse keksinyt miten asiat saisi rullaamaan. Luottamusmies soitti yhden puhelun, ja niin taisi se tilanne ratketa. Aika monta tilannetta on vielä jäljellä, mutta ehkä nekin aikaa myöden ratkeavat.

tiistai 3. syyskuuta 2019

Tunnelmia


No päällimmäinen asia on kiire. Pitäisi tehdä raportti ihan hullulla aikataululla, kun mikään ei suju eikä toimi, ja vaatimukset on kohtuullisen kovat. Ei siitä sen enempää, tiedoksi vaan, jos joku sattuu minua kaipailemaan.

Toinen asia on, että joogan opettamisesta alkaa nyt pyöriä kaikenlaisia ajatuksia mielessä. Olin tarjonnut paikalliseen opistoon yhden iltapäivän mittaista kundaliinijoogakurssia, mutta se ei toteutunut, koska ilmoittautuneita ei ollut tarpeeksi. Toteutuminen jäi puuttumaan yhdestä ainoasta joogaajasta. Ihan sama, mutta jokohan pian pitäisi jättää joogan ohjaaminen muille ja keskittyä vaan kirjallisiin hommiin ja sadhanaan ja meditointiin. Vai vieläköhän sitä jaksaisi yrittää?

tiistai 20. elokuuta 2019

Syksyn puuhat aluillaan


Syksyn puuhat käynnistyvät pikkuhiljaa, tai toiset, kuten työ, aika ryminällä. Viime viikolla alkoi jo minun viikkotunti joogasalilla. Toivottavasti ihmiset taas löytävät sinne tiensä. Olin vähän kahden vaiheilla, että otanko viikkotunnin tälle syksylle. Joogan ohjaaminen on ihan mahtavaa puuhaa, ja mielelläni sitä teen, mutta empiminen johtui siitä, että syksy näyttää varsin täydeltä. Puuhaa riittää, ei vähiten sen kaoottisen tilanteen takia, joka meillä töissä on organisaatiomuutoksen takia. Ei mennä siihen asiaan, se tahtoo vähän nostaa verenpainetta, mutta sen vaan sanon, että töissä ei mikään näytä toimiva nyt. Ei mikään.

Nyt sitten, kun kalenteri muutenkin täyttyy nopeasti, pääsi myös kundaliinijoogan opettajamanuaalin käännöstyö alkuun. Joitakin sopimusasioita kansallisen yhdistyksen kanssa on kesken, emmekä ole saaneet pääpaikalta vielä uutta, uusittua manuaalia. Sen sijaan saimme tiedon mitkä kirjan luvut eivät muutu tai muuttuvat vain vähän, eli mistä voimme aloittaa. Waheguru, kyllä sitä tietoa on odotettukin!

Aloittelin kääntämistä jotenkin ohimennen ja puolihuolimattomasti, ja ensimmäinen havainto oli arvattava. Kääntäminen on vaikeaa! Sanoja ei voi useinkaan kääntää niiden yleisen merkityksen mukaan, vaan pitää miettiä ja etsiä oikeita sanoja. Siihen menee aikaa, joten käännös tuskin valmistuu ihan äkkiä, vaikka meitä on siinä kolme kääntäjää hommissa. Mutta hiljaa hyvä tulee, mennään sillä.