torstai 11. joulukuuta 2014

Joulun tuoksuja - ja hajuja



Jouluun kuuluu ja joulun tekee kaikki ihanat tuoksut, eikö vaan. Mausteet glögissä, pipareissa ja vähän kaikkialla, kaikki ihanat herkut ja tuoksuva kuusi. Ai niin, ja hyasintti, tai hajusintti, niin kuin sitä toisinaan kutsutaan. Niistä tulee oikea joulumieli, ja lapsuuden joulut mieleen.

Minä olen viime aikoina päässyt työni puolesta reissaamaan vähän junalla. Noilla työmatkoilla olen varmistunut siitä, mikä on ehkä vastenmielisin haju, jonka tiedän. Se on pendoliino-junan jarrut. En tiedä onko se ihan oikeasti oikeasti paha haju, vai liittyykö siihen hajuun vaan niin paljon minun henkilökohtaista henkilöhistoriaa. Voi nimittäin olla, että pendoliinon jarrujen hajuun yhdistyy se ankea aika elämässäni, jolloin kuljin junalla töissä tosi ikävässä työpaikassa, olin raskaana ja voin pahoin.

Sen ovat takuulla monet joogan harrastajat huomanneet, että harrastuksen myötä hajuaisti herkistyy, välillä vähän turhankin herkäksi. Sama käy varmasti muillekin aisteille, mutta hajuaistin kohdalla eron huomaa ehkä selvimmin.

Televisiossa haastateltiin naista, jolla ei ollut hajuaistia lainkaan. Äkkiä ajatellen siitä ei ole paljonkaan haittaa, mutta nainen kertoi siitä ikävästä puolesta, ettei hän huomaa oman ruumiinsa hajuja, koska hän vaan ei haista niitä. Hän oli leikkauttanut kainaloidensa hikirauhaset pois, mutta hän muistutti etteivät kainalot ole ainoa kohta, josta ihminen voi erittää epämiellyttävää hajua. Eipä tullut tuo puoli hajuaistin käytöstä heti mieleen. Aistin puuttuminen voi olla ihan selkeä sosiaalinen haitta.

Ei kommentteja: