maanantai 24. helmikuuta 2014

Maailmanloppu ja irtipäästämisen vaikeus



En tiedä mistä johtuu, mutta olen viime yöt nähnyt tosi erikoisia ja eläviä unia. Yhtenä yönä oli ympärilläni jokin maailmanlopun meininki. Minun piti evakuoitua yhdessä autossa, mutta se olikin lähtenyt ilman minua. Toisessa autossa oli minulle tilaa ja paikka, mutta muut autoon tulevat tyypit eivät pitäneet mitään kiirettä, vaikka minä jo näin kuinka taivaanrantaan laskeutui sellainen jääkiekkojoukkue Saipan logosta tuttu pallero. Siis se, joka tulisi unessa tuhoamaan meidät kaikki, jos emme heti lähtisi.

Tehtäköön nyt selväksi, että en ole katsellut mitään aiheeseen liittyviä elokuvia tai televisiosarjoja viime aikoina. Tai lukenut alan kirjallisuutta. Ihan puskista tuli tuo maailmanloppu.

Toisessa unessa roikuin käsieni varassa melkoisen korkealla olevassa vaakapalkissa. Tiesin että minun pitää päästää irti ja tiputtautua alas. Joku oli alhaalla maassa minua siihen kannustamassakin. Mutta irti päästäminen tuntui niin vaikealta; pelkäsin että alastulo tärähtää ikävästi kehossa jos en onnistu joustamaan polvista. Toisaalta, irti päästäminen olisi kuitenkin edessä, sillä muuta vaihtoehtoa ei ollut. Pitämällä kiinni vaan pitkitin asiaa. Korjasin vähän asentoani, ja samassa tajusin että olen juuri laittanut käsirasvaa, eikä otteeni enää pidä vaan alkaa luistaa irti… ja sitten unen juoni jo vaihtuikin, eli en tiedä miten minulle kävi.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan unien tulkitsija, että voi tuon jälkimmäisen unen symboliikan tajuta. Vaikea päästää irti ja hypätä sinne, mikä on edessä joka tapauksessa. Olisi ollut kauhean kätevää, jos uni olisi vielä kertonut, että mistä pitää päästää irti, minkä varassa minä ihan suotta roikun. Jos olisin harjoitellut tietoista unennäköä, tilaisin tähän uneen jonkinlaisen jatko-osan tai selittävän episodin.

Ei kommentteja: