Valkoisen tantran meditaatiossa sen
vetäjä Satsimran Kaur laittoi lounastauon ajaksi saliin pyörimään dvd:n, jolle
oli kerätty kuvia kundaliinijoogamestari Yogi Bhajanista. Kuvissa hän pesi
kissaa, uiskenteli uima-altaassa turbaani päässä, paistatteli päivää
purjeveneen kannella tai puuhasteli yhtä ja toista. Lounaan jälkeen Satsimran
kertoi, että kuvat on koottu ihan tarkoituksella meille, jotka emme tavanneet
Yogi Bhajania kun hän vielä eli fyysisessä kehossaan. Me näemme Yogi Bhajanin
luennoivan tai opettavan erilaisilla videopätkillä opettajan ja kundaliinijoogamestarin
roolissa. Sen sijaan me emme yleensä näe häntä tavallisena ihmisenä, mitä hän
kuitenkin ennen kaikkea oli.
Samalla Satsimran muistutti, miksi me
meditoimme. Meditoinnin idea ei ole siinä, että on kivaa istuskella
muuttuneessa tietoisuuden tilassa, taju kankaalla. Eikä siinä, että on kivaa
kokeilla rajojaan viipymällä mahdollisimman hankalassa asennossa 62 minuuttia
yhteen menoon. Ei, meditoinnin idea ja päämäärä on siinä, että se auttaa meitä
elämään ihan tavallista elämää. Juuri sitä arkea, jota meistä itse kukin elää.
Kundaliinijooga on monella tavalla
melko extremeä joogaa. Silti se on tarkoitettu tavallisille ihmisille, for
householders, in English. Vaikkei se välttämättä mielestä lipsahtaisikaan, on
asiasta hyvä muistuttaa tasaisin väliajoin. Satsimran teki sen mitä
viehättävimmällä tavalla, ja otollisella hetkellä.
Olin paikallisen joogayhdistyksen
vuosikokouksessa, jossa tunteet kävivät välillä vähän kuumina kun puhuttiin
rahasta. Onneksi olin juuri ollut meditaatiossa, sillä se auttoi minua pysymään
rauhallisena ja omassa itsessäni, omassa keskuksessani, tyynenä. Muiden
tunnekuohut eivät tarttuneet minuun, minä vaan seurasin sivusta mitä heille
tapahtui kokouksen kuluessa. Näin mitä he tunsivat, mutta pysyin siitä
erillisenä. Se ei ole minulle yleensä kovinkaan helppoa, mutta toivottavasti
tämä tila jatkuu vielä jonkin aikaa. Tai vaikka pidempäänkin.
8 kommenttia:
Toi oli hyvin tärkeä juttu. Kun ensimmäistä kertaa osallistuin kundaliinijooga retriittiin, niin opettaja painotti tuota, että kundaliinijooga on tavallisia ihmisiä varten ja se auttaa elämään sitä meidän arkeamme yhteiskunnassamme. Tarkoitus ei ole paeta vuorille meditoimaan yksinään ja erakoitumaan. Mun mielestä sitä ei voi korostaa liikaa, koska ns. uskonnon tuputus tai käännytyshomma ei koskaan toimi itselleni.
Kylläkyllä. Se meinaa unohtua itseltä myös, kun jooga muodossa tai toisessa täyttää päivät isolta osin. Tai ainakin ajatukset. On siis hyvä välillä muistaa ja muistuttaa itseä siitä, mikä tämän homman juju oikein olikaan.
Harmaapäivä, nyt en ihan seurannut ajatustasi, että miten uskonnon tuputus ja käännytys liittyvät millään tavalla joogaan.
Hyvä kysymys, en osaa oikein itsekään selittää miksi tuon tuohon laitoin. Minä itse verrastan joogafilosofian uskontoon. Yritin jotenkin vain tuoda sitä lisää esille, että itselleni on tärkeää uskonnon maanläheisyys ja että se nivoutuu arkipäivään. Tuo viimeinen lause ei varmaankaan selventänyt tätä tarkoittamaani pointtia. Sitä näköjään ei pelkästään ole mahdollista päästää suustaan sammakoita, niitä voi myös kirjoittaa ;)
Ei se välttämättä sammakko ole, joskus ajatus kulkee niin nopsaan ettei sormet pysy näppäimillä perässä :-) Pointtisi selvisi ihan hyvin nyt kun sitä vähän selvensit.
Kiitos Jagdev, tosi hyvä kirjoitus, kiitos kun jaoit.
Sat Nam Amarpal, kiitos kun kommentoit :-)
Ja jos haluat kuvia reissusta niin laita sähköpostiosoitteesi mulle osoitteeseen jagdev.kaur(ät)kolumbus.fi
Niinhän se on ja helposti pääsee ihmisiltä unohtumaan, ettei meditaatio, tai mikään muukaan hengellinen harjoitus, ole itsetarkoitus vaan päämäärä syvemmän ja paremman, puhtaamman ja antoisamman elämän elämiseen.
Kyllä, ja hyvä että siitä välillä muistutetaan.
Lähetä kommentti