Olen tottunut käymään sadhanassa
kerran viikossa. Se on vähän kuin kävisi jonkinlaisessa sisäisessä suihkussa.
Tai löystyttämössä, joka hellittää sitä isoa kiristystä mielen sisältä, ei vaan
arkipinnaa. Vaikea kuvata, mutta ehkä saatte ajatuksesta kiinni. Joka
tapauksessa tulos on se, että minä olen paljon kivempi ihminen niin muille
ihmisille kuin itsellenikin kun käyn säännöllisesti sadhanassa. Ja koska joudun
olemaan aika paljon ja usein itseni kanssa, mielelläni pidän itseni kivana
ihmisenä, sellaisena jonka kanssa viihdyn.
Viime viikonloppuna olimme
Tallinnassa, enkä siksi päässyt sadhanaan lauantaiaamuna. Tänä viikonloppuna on
juhannus, eikä sadhanaa järjestetä, eli nyt jää väliin jo toinen peräkkäinen
viikonloppu. Tilanne ei ole vielä mitenkään huono tai hälyttävä, en ole
pisteessä jossa alan riidellä itseni kanssa, mutta pitäisiköhän silti tehdä
jotakin.
Huomenna on kesäpäivän seisaus, joka
olisi tosi otollinen ajankohta meditoida. Ryhmämeditaatioita ei tietääkseni
täältä tänä vuonna löydy – yksi olisi ollut tänä aamuna, mutta se jäi väliin.
Siksi mietin, että pitäisiköhän tehdä huomenna yksin ja itsekseni jokin vähän
pidempi meditaatio. Ei se tietenkään ole sama kuin sadhana tai ryhmämeditaatio
ylipäänsä, mutta olisi se sentään jotakin. Jo 31 minuutin meditaatio voisi olla
hyvä juttu (3 minuutinkin on!), sillä 62 minuuttia yksin voi olla vähän liikaa, kahdesta ja puolesta tunnista puhumattakaan.
Yksi mantra on kovasti pyörinyt mielessäni
kesäpäivän seisaukseen liittyen, olisikohan se se. Katsotaan.
2 kommenttia:
Katsoin elokuvan Eat Pray Love ja tulit kovasti mieleeni. Siinä oli joogaa, vaikka se oli vain elokuva, niin tajusin, että syvästi te koette hiljentyessä asioita. Blogisi kautta olen lukenut paljon uusia sanoja ja todennut, että jos on vihkiytynyt asiaan niin kuin sinä olet, niin silloin osaa joogan syvimmän olemuksenkin. Uskon, että kaltaiselleni vilkkaalle ihmiselle jooga olisi varmasti tosi hyvä keino hiljentyä. Nyt sitä hiljentymistä tapahtuu niin, että vetäydyn työhuoneeseeni ja olen tavallaan piilossa muilta ihmisiltä. Oikein rauhaisaa juhannusta!
Kivaa! Elokuva on boksissa tallennettuna, en ole sitä vielä katsellut, mutta kirjan olen lukenut.
Joogassa hiljentyminen voi mennä ihan toisin päin kuin sinun työhuonemenetelmässä: eli ollaan ihmisten keskellä, mutta hiljennytään sisäisesti, niin että päässäkin alkaa kierrokset ja kaikki pälinä ja pulputus hiljentyä. Koskaan se ei lakkaa, mutta hiljenee sentään vähän.
Rauhallista juhannusta sinullekin, ja kaikille!
Lähetä kommentti