Blogistaniassa on kovin hiljaista.
Niissä blogeissa, joita seuraan säännöllisesti, on päivityksiä ollut
harvakseltaan. Monet ovat myös lopettaneet. Joulua kohti hiljenee vielä
enemmän, mutta tuntuu siltä, kuin koko syksy olisi ollut blogirintamalla jotenkin
aiempaa hiljaisempi. Täällä Joogajuttuja-blogissa on lukijoita tasaisesti,
mutta keskustelu ja kommentointi on ollut kohtuullisen vaisua koko syksyn. Enkä
nyt tahdo moittia teitä, lukijani, tiedän hyvin että kaikilla on kiire. Ei
tarvitse kuin katsoa ympärilleen, niin sen huomaa, eikä kiireessä välttämättä
jaksa kommentoida. Täysin ymmärrettävää.
Ehkä kaikki ovat olemassa siellä facebookissa,
ja riekkuvat siellä, päivittävät statuksiaan, kommentoivat ja keskustelevat.
Tietenkin ihan vaan oma valintani, etten minä ole siellä. Minä perustin blogin
silloin, kun suurin piirtein kaikki muut olivat sen homman jo lopettaneet. Eikä
tämä ole tarkoitettu valitukseksi tai moitteeksi, ajattelen tässä vaan ääneen.
Pidin siitä vanhasta Vuodatuksen
blogialustasta siksi, että sieltä näki, millä hakusanalla etsiessään ihmiset
olivat päätyneet blogiini. Hakusanojen näkeminen kirvoitti monta uutta
postauksen aihetta. Nyt olen vähän – tai aika paljonkin – pihalla siitä, mistä
satunnaiset tai vakilukijani haluaisivat kuulla lisää. Välillä tuntuu siltä,
että kirjoitan liikaa tylsästä, pienestä elämästäni, ja liian vähän joogasta. Ehkä minun pitäisi lukea lisää joogatekstejä,
ja inspiroitua niistä.
9 kommenttia:
Kyllä tälläkin alustalla hakusanat näkee, hallintapaneelista kohdasta "Tilastot" ja sieltä "Liikenteen lähteet", kannattaa vielä valita oikeasta ylänurkasta vaihtoehto "Koko ajalta".
Meitä nimettöminä pysytteleviä lukijoita on varmaan jonkin verran täälläkin (itse en edes harrasta kundaliinijoogaa, mutta luen silti mielenkiinnolla blogiasi!), kai sitä pitäisi uskaltautua kommentoimaan niin katkeaisi sekin hiljaiselo. :-)
Hyvää ja joogantäyteistä joulua!
Juuri eilen puhuin miehen kanssa tästä, miten joulu kiskaisee kaikki jonnekin omiin sfääreihinsä. Siinäkin tapauksessa, ettei itse kauheasti jaksa hössöttää itse joulunvieton suhteen, täytyy työssä ottaa huomioon edessä olevat ylimääräiset pyhät ja tiettyjen deadlainien aikaistuminen. Eli hössötettävää joulu aiheuttaa useammalla elämänalueella, ja se näkyy siten, että ihmiset umpeutuvat kuin simpukat suorittamaan omia tehtäviään ja muuttuvat epäsosiaalisemmiksi.
Minusta tämä sinun blogisi on kyllä ihan helmi, muistan itsekin aikanaan, kun kundaliinijoogasta ei tahtonut löytyä mitään tietoa, ja sitten löysin tämän :). Luulen kyllä, että Suomessa tämä vain jostain syystä on tällaista - oman äänensä kauin kuuntelemista. Kyllä muutkin sen kuulee, mutta tosi harvoin kukaan vastaa...
No niin, heti tulee kommenttia kun vähän kitisee :)
Anonyymi, jotakin hakusanoja pääsee näkemään tilastoista, mutta oletan että ei kaikkia. Koska jos katson millä hakusanoilla blogiini on tultu ja nimenomaan "koko ajalta", tilastot listaa vain 10 eri hakusanaa, joista viisi ensimmäistä on eri muunnoksia joogablogista. Minusta tuo toiminto oli parempi ja tarkempi aikoinaan Vuodatuksessa.
Onpa hauska kuulla, että seuraat blogia vaikka et harrasta kundaliinijoogaa. Entä mitään joogaa?
Minun puolestani ihan kaikki lukijat saavat olla kuinka nimettömia ja hiljaisia hyvänsä. Mutta niin kuin olen ennenkin sanonut, olisi Anonyymi-kommenttien sijaan vaikka nimikirjaimet kommenteissa kivat. Eikä ne tarvi olla omat nimikirjaimet :)
Sat Miter, osut kyllä kertakaikkisen oikeaan, kun kirjoitat että ihmiset umpeutuvat kuin simpukat. Juuri sitähän se on: sisäänpäin kääntyminen kuuluu tähän vuodenaikaan ihan oleellisesti. Silti minä huutelen täällä halloota, että kuuleeko kukaan :)
Päätin itse alkaa kommentoida vähintään yhtä blogia per päivä, vaikka sitten vaan jollakin "voi kuinka kiva" -kommentilla, tai hymiöllä.
Harrastan hathajoogaa ja joogablogia googlatessa olen kai itsekin tänne joskus päätynyt. Kundaliinijoogasta kirjoitetaan netissä harvinaisen vähän muuhun joogaan verrattuna (varsinkaan suomeksi), kiva tietää siitäkin lisää vaikka sitten näin blogin välityksellä. Ties vaikka joskus kokeilisin.
Täytynee palailla joku kerta nimimerkin kanssa, onhan se kieltämättä vähän kasvotonta kommentoida anonyyminä. :-)
Anonyymi, tervetuloa takaisin nimimerkin kera, mutta ei mitään paineita. Ymmärrän hyvin, että jotkut haluavat olla hiljaisia. Ja nimettömiä.
Minä olen aktiivinen siellä facebookin puolella, koska siellä saa paljon helpommin kommentteja omiin päivityksiin :)
Jouluhiljentyminen näkyy... itselle tuntuu taas vähän vieraalta, kun lapsikin viettää joulunsa tänä vuonna isällään. Onneksi on olemassa sentään ystäviä, jotka ovat kohtalaisen samassa elämäntilanteessa kuin itsekin, niin onnistuu vielä kahvittelu aaton-aattonakin :)
Mukavaa joulunodotusta sinulle! :)
Itse olen joulukuussa aina tosi kiireinen, päätyön ja joupupuodin pitoni kanssa ja nyt tuli sitten vielä poskiontelotulehduskin. Moni on siirtynyt fa€cebookiin, siitähän on kuulemma tulossa keski-ikäisten foorumi nuoret ovat hipsimässä muualle. Itse en pidä facebookista, profiili siellä on ja aina välillä käyn yhdessä murreryhmässä kirjoittamassa ja lukemassa. Pelkään kanssa, että blogistania on jotenkin kuivahtamassa ja se olisi kamalaa se. Sisistus- ja leipomisblogit ovat nyk kuumaa tavaraa ja nekään eivät ole foorumini...joten...kirjoitetaan me vaan siitä "tylsästä omasta elämästämme"...on meilläkin siltikin lukijoita!! Usko pois vaan!!
Yksi opettajistani kirjoittikin juuri joulunvietosta mielestäni kivan tekstin:
http://himahappiness.com/hima-blogi-oma-joulu-2/
Eikö tosiaan joulu voisi olla jotain muutakin, kuin tämä jokaiselle kuusi ja kinkku-setti?
Oletkos sinä taas lähdössä matkalle? Nuoriso ilmoitti tänä vuonna harkinnan jälkeen, että ensi vuonna voimme matkustaa jouluna. Sopisi minulle paremmin kuin hyvin!
Mukavaa joulua, Kultasiipi (on kyllä kertakaikkisen ihana nimimerkki sinulla. Oikein kuulen, millainen heleä ääni niistä siivistä kuuluu).
Vilukissi, olen lukenut joulukiireistäsi, ja ne ymmärrän kyllä. Silti ehdit kommentoida!! Sama pelko blogistanian kuivahtamisesta, mutta ehkä tämä on vaan väliaikainen notkahdus. Juu ei, ei leivonta- eikä sisustusblogeja kuin joskus satunnaisesti. Eikä koirablogeja, niin ihania kuin koirat ovatkin.
Kiitos Sat Miter blogin vinkkaamisesta, vaikutti mielenkiintoiselta tuo tuttavuus. Kyllä, me paetaan siipan kanssa jälleen maasta. Sillä tavalla vältytään muiden meille asettamilta odotuksilta ja paineilta, ja saadaan olla niin kuin halutaan.
Itse asiassa juuri nyt on olohuoneen lattialla leväällään kaksi matkalaukkua ja epämääräisiä kasoja tavaraa ja vaatteita. Kaikkea alkaen pyöräkypäristä. Katsotaan mahtuuko kaikki kyytiin :D
Lähetä kommentti