Tänään lähti ilmoittautuminen
lisäkoulutukseen – siis kundaliinijoogaopettajille tarkoitettuun koulutukseen.
Ei niin, että tuntisin erityisesti olevani sen tarpeessa, mutta olen hiljaa mielessäni
ajatellut, että voin niitä käydä vuosien mittaan pois, jos sattuu sopivia
kohdalle. Niistä voi saada vaikka hyvän tekosyyn matkustaa jonnekin, harrastaa
joogamatkailua. Nyt sopiva sattuu olemaan ihan kotomaan kamaralla, mikä on
mukavaa sekin. Itse asiassa ajatukseni on, että osallistun pikemminkin kuuden
päivän joogaretriittiin kuin mihinkään koulutukseen. Toivottavasti ei käy
ohraisesti näin kevyellä asenteella.
Minä olen käynyt
kundaliinijoogaopettajakoulutuksen tason 1 ja olen siis täysin pätevä opettaja.
Seuraava taso eli taso 2 koostuu viidestä kokonaisuudesta eli moduulista.
Jokaisella kokonaisuudella on oma teemansa, jotka ovat (anteeksi laiskuuteni,
en jaksa suomentaa) conscious relationships, mind and meditation, vitality and
stress, authentic relationships ja lifecycles and lifestyles. Sitten on vielä
kundaliinijoogaopettajakoulutuksen taso 3, mutta siitä en tiedä mitään. Tosi
monet opettajat kehittävät itseään muilla tavoin kuin kakkostason tai
kolmostason koulutuksin.
Itse asiassa tiedän, että tähän nimenomaiseen
koulutusmoduuliin osallistuisi useampikin kollega, jos heillä vaan olisi
irrottaa rahaa siihen. Rahat on nyt tiukilla tosi monilla. Minä päätin, että
minulla on rahaa tähän, tingitään sitten jostain muusta. Tosin on minullakin
ollut runsausmeditaatiot ohjelmassa jo jonkin aikaa, vaikka vielä ei olekaan
hätä kädessä. Parempi aloittaa hyvissä ajoin. Nykyinen työ loppuu tämän kuun
lopussa, ja seuraava työsuhde on ruhtinaalliset kaksi kuukautta. Sitten ei taas
ole tiedossa mitään, mutta mitä tahansa ehtii taas ilmaantua.
Mutta niin, koulutusta. Mahtaa olla
taas outoa hypätä tästä tavallisesta arjesta kuudeksi päiväksi niihin
pyörteisiin, joogaihmisten pariin. Se on sitten sitä yötä päivää. Toivottavasti
ohjelma on sen verran kohtuullinen, että pääsen hyvissä ajoin nukkumaan
iltaisin. Kaiken muun kestän, mutta univaje ei oikein ole minun juttuni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti