Joogaa jumppasalissa ja syväjäädyttävä työhuone

Olin ensimmäistä kertaa ohjaamassa joogaa paikallisen joogayhdistyksen järjestämässä kesäjoogassa. Kesäjoogaa harjoitetaan nyt kaksi kertaa viikossa, aiemman kerran sijaan, ja siksi myös vapaaehtoisia ohjaajia tarvitaan enemmän. Kollega oli jo yhden kundaliinijoogatunnin pitänyt kesäjoogaajille, joten salissa ei tainnut olla kuin yksi tai kaksi ihmistä, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet kundaliinijoogaa.

Koulun liikuntasali ei ole kaikkein viehättävin paikka joogatunnille, mutta kyllä sekin toimii. En ollut aiemmin ohjannut tuntia mikrofonin, tai headsetin kautta, mutta nyt sekin on koettu. Etukäteen vähän jännitin, miten kovaa mantrat kajahtavat kaiuttimien kautta, mutta kukaan ei tainnut tulla kuuroksi. Jotain hassua äänentoistossa kuitenkin oli, koska pariin kertaan systeemi sai ihan omia aikojaan kummallisen rätinäkohtauksen. No, siitäkään kukaan ei tainnut tulla kuuroksi.

Koska lattialla istuminen on niin vaikeaa siihen harjaantumattomille, ohjasin harjoitussarjan, joka tehtiin melkein kokonaan alustalla maaten. Ohjasin sen myös rauhalliseen tahtiin, suhteellisen pitkillä tauoilla asanoiden välissä. Normaalisti olisin pitänyt yllä paljon reippaampaa tahtia, mutta tässä ryhmässä se ei tuntunut hyvältä idealta. Tunnin jälkeen yksi ryhmän vanhimmista joogaajista tuli sanomaan, että kokemus oli miellyttävä. Hyvä, niin sen oli tarkoituskin olla.

Kesä tuntuu loppuneen lyhyeen, koska ison osan arkipäivistä palelen niin perinpohjaisesti. Töissä on käsittämättömän kylmä. Pärjään jotenkuten aamulla, jos aurinko sattuu paistamaan ikkunoista sisään. Jos ei, ja muutenkin iltapäivällä kun aurinko on kääntynyt toisaalle, en tiedä mitä pukisin päälleni. Tänään minulla oli toppi, sen päällä hihaton paita, villatakki, takki ja huivi kaulassa. Kuljen kaikkialla muualla ilman sukkia, mutta töissä laitan sukat jalkaan. Tänään kaipasin vielä villasukkia, sillä varpaat vetivät edellä kuvaamastani varustuksesta huolimatta ihan jäähän. Ja sormet.

Kun päivän palelee hyvin ilmastoidussa työhuoneessa, kestää tovin ennen kuin sulaa. Kävellessäni kotiin katselen kanssaihmisiä, ja mietin miten he voivat olla liikkeellä t-paidalla. Mutta t-paitaan minäkin vaihdan, kunhan ensin kehon syväjäädytys helpottaa. Tänään tein nettilomakkeella valituksen työhuoneen lämpötilasta asiaankuuluvalle taholle. Jotenkin en jaksa uskoa, että valituksella olisi mitään vaikutusta, mutta elän toivossa silti. Muussa tapauksessa minun pitää viedä töihin kasa vaatteita.