Pitkästä aikaa kriya

En muista koska viimeksi olisin tehnyt ihan oikeaa kriyaa osana omaa aamuharjoitustani. Yksittäisiä asanoita olen tehnyt, ja keskittynyt meditoimaan. Nyt siihen tuli muutos, tai itse asiassa jo viikonloppuna. Minulla on meneillään kriya, jonka tein tänään jo viidentenä aamuna. Eipä sillä, ei minulla ole tarkoituksena laskea kuinka monta kertaa se tulee tehtyä. Teen niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Ja juuri nyt se tuntuu tosi hyvältä.

Kriya on nimeltään Kriya for pelvic balance, eli se tasapainottaa lantion aluetta. Löytyy täältä. Itse asiassa olen tulostanut juurikin tuon kriyan ohjeen jo monta vuotta sitten, ja ajatellut että sitä pitäisi tehdä. Mutta en ole koskaan aiemmin tehnyt kriyaa, sillä siinä on aika voimakkaita asanoita. Nyt törmäsin kriyaan yhdessä kirjassa, nappasin sen sieltä ja aloin vaan tehdä. Ei tuntunut yhtään liian voimakkaalta, mutta ihan kylmiltään sitä on turha kuvitellakaan tekevänsä, se vaatii hyvät lämmittelyliikkeet alle. Eli vaikka harjoitussarja on lyhyt, ja teen asanoita tällä hetkellä vain yhden minuutin mittaisina, menee harjoitukseen lämmittelyliikkeineen silti jonkin verran aikaa.

Ehkä suurin kompastuskivi tässä kriyassa on aiemmin ollut asana numero kaksi, eli kaarisilta, wheel pose. En pysty sitä tekemään. Käsissä ja ylävartalossa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi voimaa nostaa ja kannatella kehon painoa. Mutta nytpä vasta törmäsin eräässä kundaliinijoogakirjassa ohjeeseen siitä, millä asanalla tämän kaarisillan voi korvata. Se on kahden jalan pöytä, eli tämä:

 Itse asiassa olen monena aamuna tehnyt tästä vielä vähän voimakkaamman version tunkemalla käsivarret selän alle näin:

  Hienolla tavalla kummallista tässä kaikessa on se, että keho ja selkä nyt suostuvat tällaisiin asanoihin. Tai tarkemmin sanottuna ne oikein kaipaavat voimakkaitakin taivutuksia, jotka sujuvat hyvin ja tuntuvat mukavilta. Toisin kuin ennen, jolloin selän kanssa on saanut taiteilla ja olla hyvinkin varovainen. Minulle on ihan samantekevää mistä tämä muutos johtuu, joka tapauksessa iloitsen siitä. Ainakaan se ei johdu siitä, että olisin joogannut selkäni notkeaksi. Olen viime aikoina tehnyt sen verran vähän fyysisiä harjoituksia, että siitä se ei todellakaan johdu. Pikemminkin sanoisin, että olen meditoinut selkäni notkeaksi.