Olen tällä viikolla lomittanut toista
kundaliinijoogaopettajaa, ja pitänyt hänen tuntinsa. Tai neljä tuntia, yksi
peruttiin koska sille oli ilmoittautunut liian vähän ihmisiä. Lisäksi vedin
sadhanan tänä aamuna. On siis ollut hyvin joogapitoinen viikko.
Tuntien pitäminen on ollut tosi
mukavaa, kuinkas muutenkaan. Ohjasin ensimmäistä kertaa myös englanniksi, kun
tunnille tuli ihminen, joka ei puhu tai ymmärrä suomea. Siis kahdella kielellä samaan aikaan. Vähän nikottelin
aluksi, mutta ihan hyvin se sujui. Kai. Vaikka olinkin aika vähäpuheinen
englanniksi. Oletan kuitenkin, että hän tiesi koko ajan mitä oltiin tekemässä. Sama
juttu kävi vielä toisellakin tunnilla, kun sille osallistui toinen ihminen,
joka ei ymmärtänyt suomea. Sekin homma on siis jollain tavalla sujuvaksi
todettu.
Eikä siinä englanniksi ohjaamisessa
mitään kummallista ole. Minulla on ohjatessa koko ajan englanninkielinen kirja
edessäni, jossa kerrotaan mitä tehdään. Jos ei kirjan kanssa onnistu englanniksi
ohjaaminen, niin minkä sitten. Kyse on vaan jostakin kummallisesta ”en osaa
englantia tarpeeksi hyvin” -pähkäilystä, joka pyörii omassa mielessä sitkeästi. Tottakai
minä puhun englantia, välillä tosi komeasti päin honkia, mutta viesti menee
yleensä perille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti