Kun asuu tämän ikäisellä
asuinalueella kuin me, voi olla varma, että joka kesä jostain päin naapurustoa
alkaa kuulua kilkutusta ja kalkutusta remontin tahtiin. Se kuuluu alueen kesän
äänimaisemaan. Tai sitten käy niin, että juuri samana päivänä kun on päätetty
pestä matot pihassa painepesurilla, uusi naapuri alkaa purkaa pihastaan vanhaa
sikalaa. Siinä sitten purut pöllyävät kun hirsiseinää alkaa kaatua. Onneksi
sikala oli pieni ja äkkiä purettu, joten matot sai vielä samana päivänä
leviteltyä köysien varaan kuivumaan pitkin pihaa. Ehkä vähän liiankin nopeasti
katosi sikala, lähes 100 vuotta vanha ja varmasti alueen viimeinen. Tänään
sitten moottorisaha lauloi, kun naapuri pisti sikalan hirret pätkiksi. Varmasti
palaa hyvin ja talo lämpiää talvella. Samanlaista hirttä ei taida saada uutena
enää oikein mistään.
Minä olen keskittynyt vähän
hiljaisempiin hommiin. Olen raaputellut meidän talon betonisista ulkorappusista
maalia irti. Maalasin ne kaksi vuotta sitten, mutta maalivalinta taisi mennä
jotenkin pieleen, sillä maali ei pysy ja se on pahasti haalistunut
auringonpaisteessa. Ehkä se oli liian hienoa maalia, vanha kunnon sokkelimaali
näyttää pysyvän vanhassa betonissa paremmin. Vanhan maalin repiminen on aika
hidasta hommaa, mutta ehkä jo huomenna pääsen maalaamaan. Parempi olisi, sillä
tiistaina tulee taas sateet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti