On ollut pitkästä aikaa tosi
joogantäyteinen viikko. Olen ohjannut itse kaksi joogatuntia, käynyt joogamassa
kahdella toisen opettajan pitämällä tunnilla. Niin, ja tietenkin tehnyt omat
harjoitukset joka aamu, paitsi tänään kun olin aamusadhanassa. Olen
kirjoittanut ja lukenut joogasta, tai sitten puhunut. Eikä yhtään kyllästytä.
Töissä huomaan, että kaipaan kovasti
aikaa jolloin jaoin saman kahvihuoneen toisten joogaa harrastavien kanssa. Vaikka
olimme keskittyneet eri joogasuuntauksiin, yhteistä höpötettävää löytyi tosi
paljon. Ja joogasta puhuminen tai kirjoittaminen on melkein yhtä mukavaa kuin
joogaaminen; joogata ei voi ihan koko aikaa mutta jollakin tavalla jooga voi
olla läsnä kutakuinkin kaikessa tekemisessä.
Kävinkin viikolla tervehtimässä
entistä kahvihuonekollegaa hänen nykyisessä kahvihuoneessaan. Voi mikä ilo oli
päästä päivittämään nykyiset joogakuulumiset, ja muutkin tietenkin. Niin se
menee meistä monilla, että joogaharjoitusten tekemisessä on aktiivisempia ja sitten
vähän vähemmän aktiivisia kausia. Työelämä ja siviilielämä vaikuttavat näihin
asioihin. Ja sitten on myös hetkiä, jolloin pitää vetäytyä vähän kuin tauolle
ennen kuin voi jatkaa.
Omaa tilannettani joogan suhteen en
kauhean selvästi näe, että mikä se nyt on. Yhtäältä haluan kehittyä paremmaksi opettajaksi,
ja opettaa. Toisaalta olen hullaantunut pitkiin meditaatioihin, ja niiden
ohjaaminen jonkun kanssa tai muuten vaan osallistuminen on tällä hetkellä ihan
huippujuttu. Kolmanneksi on taas kivaa käydä tunneilla tekemässä fyysisiä eli
siis asanoihin perustuvia joogaharjoituksia. Onneksi näistä ei nyt tarvitse
valita, vaan lautaselle mahtuvat kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti