Vaihdoimme kaupunkimatkailun
ulkomailla kaupunkimatkailuun kotimaassa, tarkemmin sanottuna Turussa.
Saavuimme Turkuun sunnuntaina puolen päivän aikaan, ja ensi töiksemme
hakeuduimme Carfieldin pyörävuokraamoon. Mahtava paikka, vuokrasimme 14 eurolla
kaksi vallan mainiota kaupunkipyörää. Niiden selästä Turku alkoi näyttää ihan
toisenlaiselta kuin jalkapatikassa.
Kävimme muun muassa Koroisten ristillä,
eli paikassa jossa oli Suomen uskonnollinen ja hallinnollinen keskus 1200-luvulla.
Kiinnostukseni paikkaa kohtaan
juontuu kundaliinijoogaopettajakoulutuksen ajoilta. Yhtenä
koulutusviikonloppuna osa meistä kävi läheisessä pikaravintolassa syömässä.
Minä palasin ruokailun jälkeen Konsan kartanoon, sillä olin lähtenyt matkaan
suoraan tapahtumasta, jota varten olin pistänyt tavallista paremmat vaatteet
päälleni. Ja sellaiset kengät, joilla en halunnut lähteä kävelylle. Muut jatkoivat
matkaa, ja takaisin tullessaan olivat hyvinkin kuohuksissaan. Paikallinen
opettajamme oli vienyt heidät Koroisten ristille, ja siellä heillä oli alkanut
puntit tutista, kun he olivat tunteneet tietyissä kohdissa jotakin erikoista.
Siis kirjaimellisesti puntit tutista, kuin jokin energia olisi noussut maasta
heidän jalkoihinsa asti. Jotenkin näin he tuntemuksiaan kuvasivat.
Minua asia tietenkin jäi
kiinnostamaan. Ja kun mahdollisuus tuli, halusin käydä ristillä. Tunsinko minä
sitten mitään? Kyllä. En tiedä mitä se oli, mutta jotain, ehdottomasti. Vanhan
kirkon kivijalkojen sisäpuolella oli pari kohtaa, joissa nurmi ei kasva.
Etenkin niissä kohdissa tunsin jaloissani ikään kuin kihelmöintiä ja pistelyä
säären puoliväliin asti. Se ei tuntunut hyvältä eikä pahalta, vaan voimakkaalta
ja oudolta. Pyysin siippaa tunnustelemaan samassa paikassa omia jalkojaan,
mutta hän sanoi, ettei tunne mitään erityistä.
Pyöräilimme siis ympäri Turkua, ja
pyörät palautettuamme kävelimme hotelliin. Seuraavana aamuna lähdimme lyhyelle
risteilylle. Se on mitä parhainta lomailua: jotkut pitävät laivamatkustamista
älyttömän tylsänä ja sitähän se onkin. Ja mitääntekemättömyyden tylsyys on mitä
rentouttavinta lomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti