sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Elämän syklit



Kaivoin jälleen esiin kundaliinijoogaopettajakoulutuksessa käytetyn kirjan The Aquarian Teacher. Tällä kertaa piti tarkistaa, mitä siinä sanotaan elämän sykleistä. Siis niistä ajanjaksoista, joihin elämämme jakautuu. Tällaisia syklejä on kolmea sorttia. Ensinnäkin on syklit, joiden mukana tietoisuutemme muuttuu ja kehittyy. Siis kaikki se, miten ymmärrämme asiat, ja millaisia meidän prioriteettimme ovat. Nämä syklit tulevat ajankohtaisiksi seitsemän vuoden välein, eli 7-14-21-28-35-42-49-56-63-70-77-84-91 jne. vuosien iässä. Ne ovat kohtia, joissa meillä on tilaisuus tarkastella uudelleen tietoisuuttamme, sekä sen sijaa elämässämme.

Toinen sykli, erityisesti älykkyyteemme liittyvä sykli tulee ajankohtaiseksi elämässämme 11 vuoden välein. Eli 11-22-33-44-55-66-77-88-99 vuosien iässä. Näissä kohdin kysymys kuuluu, kuinka käytämme älyämme, ja miten se vaikuttaa tekoihimme.

Kolmas sykli keskittyy elämän energiaan, eli fyysiseen terveyteen ja elinvoimaisuuteen, sekä yleiseen elämänlaatuun. Tämä sykli toistuu tai tulee ajankohtaiseksi 18 vuoden välein, eli 18-36-54-72-90 vuosien iässä.

Jossakin kohdin syklit osuvat ikään kuin päällekkäin tai ainakin lähekkäin, muutaman vuoden sisään. Syntymä on tietenkin oleellisin tällainen kohta, sillä siitä kaikki kolme sykliä alkavat. Tällaiset syklien rykelmät ovat kohtia, joissa elämämme jatkuva muutos ikään kuin huipentuu tai tiivistyy hetkellisesti. Näiden kohtien ohittaminen ehyenä ja tasapainoisena vaatii erityisiä ponnisteluja. Yksi tällainen kohta osuu eteemme 42–44 vuosien iässä. Minä elän juuri sitä elämäni vaihetta parhaillaan. Ja väitän, että sen kyllä huomaa, vaikken mitään yksittäistä ja erityistä esimerkkiä osaakaan kertoa.

Toinen asia on se, että olemme eläneet jo kohta pari vuotta Vesimiehen Aikaa, vaikka emme ole vielä ohittaneet siirtymävaihetta Kalojen Ajasta Vesimiehen Aikaan. Ennustettu on, ettei kukaan selviä tästä ajasta helpolla, vaan se mullistaa ja uudistaa kaiken, myös meidän ihmisten tietoisuuden. Niinpä en osaa sanoa mikä elämässäni ja minussa johtuu tästä ajasta, ja mikä ikääni liittyvistä sykleistä. Mutta ei kai tuollaisia asioita tarvitsekaan erottaa toisistaan, sillä ei ole sattumaa, että olen juuri tämän ikäinen tässä ajassa. Ja vaikka ajat olisivat vaikeita, niiden läpi voi elää kasvaen ja kehittyen, tietoisuus alati laajentuen, ja toisia ihmisiä auttaen. Eikä kenellekään liene yllätys, että kundaliinijooga on pullollaan tämän ajan yli auttavia meditaatioita ja harjoituksia.

7 kommenttia:

Rouva K kirjoitti...

Ihmisen biologinen aivokapasiteetti kehittyy ja muuttuu ja siltä kannalta tietyt kaikkia koskevat muutokset tietyissä ikävaiheissa kuulostavat järkeenkäyviltä ihan epähengellisestäkin tieteellisestä näkökulmasta.

Syklit ovat kiehtova, osin uskottava, osin epäuskottava ja hiukan hermostuttavakin ajatus. Noitten kaavioitten mukaan sisäistä kuohuntaa olisi tulossa minullekin (34 v) vielä roppakaupalla lisää. Tähän elämään on mahtunut jo monta perustavanlaatuista sisäistä ja ulkoista mullistusta, suurin osa niistä ikävuosinani 29-32 jotka eivät sovi janalle lainkaan. Juuri nyt on ekaa kertaa elämässä sellainen rauhallinen suvanto jossa viihdyn.

Jagdev Kaur kirjoitti...

Biologis-luonnontieteellinen aivokapasiteettimalli on yksi tapa selittää muutoksia elämässä. Ja tuo syklimalli on toinen. Molemmilla on varmasti oma selitysvoimansa, ja varmasti on myös niin, että kaikkien elämä ja kokemukset eivät näihinkään malleihin mahdu.

Jostain kumman syystä kommentistasi, Rouva K, tuli mieleen erään filosofin juttu, jota tänään luin pätkän. Hän oli sitä mieltä, että koska enkeleillä ei ole kehoa eikä aistielimiä, enkelit eivät pysty olemaan tietoisia ympäristöstään ja havainnoimaan sitä. Minua alkoi huikan hermostuttaa näkemys, jonka mukaan voimme saada tietoa ympäristöstämme vain aistiemme avulla. Heti tuli mieleen, että mikä on se aisti, jolla havaitsemme jonkun tuijottavan meitä, vaikka emme tuijotusta näe.

Siippani joskus suhteemme alkuaikoina tuijotti minua aamuisin likinäköisillä silmillään vuoteessa, kun hän yritti nähdä ovatko silmäni auki vai kiinni. Minä heräsin siihen tuijotukseen joka kerta, ja heräsin tosi pelästyneenä. Lopulta minun oli pakko kieltää siipalta sellainen ilman silmälaseja tuijottelu.

vilukissi kirjoitti...

...voi että nauran täällä, kun kuvittelin siippasi tuijottamassa sinua ja sinä havahdut säikähtäneenä ...

Olipas mielenkiintoisia lukuja, kertakaikkiaan, lasken omasta iästäni heti kun löydän laskukoneen!!!

Jagdev Kaur kirjoitti...

No joo, mutta siinä tilanteessa ei naurattanut yhtään. Ja nykyisin siippaa ei juuri kiinnosta olenko hereillä vai en, hän vaan kääntää kylkeä :)

Rouva K kirjoitti...

En minäkään aisteihin luota ja uskon moniin monituisiin juttuihin joita tiede ei tunnusta. Nuo syklit ja mitkä tahansa "koko ihmiskuntaa koskevat" kehitysaikataulut arveluttavat minua siksi, että uskon että jokaisella meistä on oma karmamme ja olen ollut huomaavinani että kun ihminen herää ja alkaa pikemminkin elää kuin vain olla olemassa, hän voi jopa astua ulos omasta siihen asti itsestään selvältä näyttäneestä kohtalostaan.

Jagdev Kaur kirjoitti...

Juu, ilman muuta. Olen ihan samaa mieltä. Mutta karma ja nuo syklit ovat ihan eri asia, eivätkä ne sulje toisiaan pois.

Ehkä kirjoitin vähän hassusti esim. tuosta seitsemän vuoden välein tarkasteluun tulevasta tietoisuudesta. Jos seitsemän vuoden välein on jonkinlainen suuri sessio tietoisuuden suhteen, ei se tarkoita sitä, että seitsemään vuoteen siinä välillä ei tapahtuisi mitään. Tottakai tapahtuu, jos elämme niin, ja kehitämme tietoisuuttamme. Mutta siltikin tulee, näin oletan, seitsemän vuoden välein tilaisuus vähän isompaan inventraarioon asian suhteen.

Tuo elämän energian 18 vuoden sykli näkyy meistä monen elämässä niin, että aineenvaihduntamme muuttuu noin 18 vuoden välein. Joillain se muuttuu niin vähän, että he tuskin sitä huomaavat, toisilla taas vähän enemmän. Monet voivat syödä 18 vuoden ikään asti ihan mitä vaan. Sen jälkeen saa jo vähän katsoa mitä syö, että voi hyvin. Ja monet alkavat 36 ikävuoden jälkeen lihoa, jos eivät ole tarkkoina. Ja niin edelleen. Ja sitten toisaalta, on ihmisiä joiden aineenvaihdunta on ihan käsittämättömän hyvä koko heidän elinikänsä, eivätkä he liho millään. Mutta silti heidän aineenvaihdunnassaan saattaa tapahtua pieni muutos 18 vuoden välein.

hannavi kirjoitti...

Ohhoh! Itse olen juuri täyttänyt 36 vuotta ja täytyy sanoa, että nuo syklien 33-, 35 - ja 36-vuoden kohdat osuvat tosi hyvin kohdilleen. Ilokseni voin sanoa, että noissa kohdissa on kussakin muutos ollut niin sanotusti positiivistä. Jos siis silleen voi näitä asioita edes ajatella... Lähinnä haen sitä, että ovat vaikuttaneet niin sanottuun elämän laatuun parantavasti siitäkin huolimatta, että takana on elämäni ehdottomasti rankimmat mutta myös parhaimmat viisi vuotta. Ehkäpä juuri sen ansiosta on tuota niin sanottua kehitystä päässytkin tapahtumaan ;-)