Jos laskuni (kerrankin) pitävät
paikkansa, oli eilen viimeinen päivä 40 peräkkäisen päivän rupeamasta So
Purkhia. Yllätyksenä ei tulisi, jos joku kertoisi tai itse tajuaisin laskeneeni
päivät väärin niin, että yksi jäi puuttumaan, tai jotain. Aloitin So Purkhin
tammikuun ensimmäisenä päivänä juuri sen takia, että paremmin osaisin laskea
koska 40 päivää on täynnä. Olin sitten seonnut laskuissa tai en, tänään tein jo
ihan muuta.
Minulla on jo jonkin aikaa ollut
mielessä ja ikään kuin jonossa puhdistava Detoxification-kriya. Jostain syystä
se tuntuu olevan paikallaan nyt, ja aamuharjoitukseksi se käy hyvin. Sopivan
mittaisen sain siitä puolittamalla kaikki ajat. Kundaliinijoogassa niin voi
tehdä, lyhentää aikoja, kunhan lyhentää kaikkien harjoitussarjan osien aikaa
samassa suhteessa, eikä vaan sitä harjoitusta, joka tuntuu työläältä. Sen
sijaan pidentää ei aikoja voi, sillä annetut ajat ovat aina maksimiaikoja.
Jatkan saman kriyan tekemistä
aamuisin niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Todennäköisesti jossakin vaiheessa
mielenkiintoni kriyaa kohtaan lopahtaa, tai sitten tuntuu jollakin muulla
tavalla, että se on tehnyt tehtävänsä. Joka tapauksessa kriyan vaikutukset tehostuvat,
kun sitä tekee useampana päivänä peräkkäin – eikä siihen 40 päivään tarvitse
aina tähdätä: kaksi päivää on enemmän kuin yksi, ja kolme enemmän kuin kaksi,
ja niin edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti