Niin se vaan vierähti nopsaan kuusi
päivää joogan ja erityisesti tietoisen kommunikoinnin parissa. Vähän on vielä mysteeri,
että mitä kyseisestä tason 2 kundaliinijoogaopettajakoulutuksen moduulista
haluaisin sanoa. Vuoristorataa oli, mutta en osaa eritellä mikä liittyi omiin
prosesseihini ja mikä kurssiin. Monessa kohtaa minulla näytti olevan ihan eri
kelat päällä kuin monella muulla. Tehtävät, jotka olivat muista kamalan ihania,
olivat minusta ihan kamalia, ja taas päinvastoin. Erityisesti yksi tehtävä sai
minut hehkumaan, ja olin aika hämmentynyt kun huomasin, että osa porukoista oli
kyyneleet silmissä. Minua ei enää itketä joogan parissa niin kuin ennen
muinoin, ehkä olen itkenyt jo tarpeeksi. Kyllä sitä riittikin, vuosiksi. Myös
sisäistä kiukuttelua ja jalan polkemista on riittänyt hyvin, joskin viime
aikoina sekin on ollut jo vähän vähenemään päin.
Älyttömän kivaa oli kuitenkin
tutustua kaikkiin uusiin ihmisiin. Ja tavata vanhoja tuttuja. Ehkä parasta oli
kuitenkin mantraaminen ja tanssiminen, musiikki, äänivärähtely. Tai sitten
hassut jutut ja kunnon naurut päälle. Keskustelut Frantsilan mahtavien ruokien
äärellä, syöminen, syöminen ja syöminen – siis kolme kertaa päivässä.
Joka tapauksessa, koska en osaa sanoa
moduulista paljon mitään, annan kuvien puhua puolestaan. Unohdin oikean kameran
kotiin, mutta tällaisia sain napsittua kännykällä (jolla en ole ottanut kuvia
koskaan aiemmin).
Turbaanin solmimista |
Ihana opettajamme Gurudass Kaur |
Opettajamme Jivan Mukta |
Sen voisin vielä lisätä, että vaikka opettajamme aloittivat yhdessä opettamisen vasta tämän kurssin alussa, sujui se loppujen lopuksi vallan mainiosti. Opettajina he täydensivät toisiaan hienosti.
Hansujot Singh soitti ja mantrasi |
Kurssille osallistui yksi kundaliinijoogaopettaja Norjasta, yksi Ruotsista ja Hansujot Singh Saksasta. Lisäksi yksi Suomessa asuva kiinalainen. Toinen opettajamme on amerikkalainen, ja toinen on alun perin Chilestä, mutta asuu Suomessa. Eli kohtuullisen kansainvälinen porukka meillä oli koossa.
Ilahduin erityisesti siitä, että Hansujot oli mukana, sillä hän on taitava muusikko ja omaa kauniin äänen. Hän on julkaissut vaimonsa kanssa useita levyjä nimellä Tera Naam.
2 kommenttia:
Kuulostipas kivalta! Frantsila on muutenkin kiva paikka. Vai kiukuttelua, no, se on hyvä, kun sisäinen kiukku tulee ulos!
Se on totta, sisään padottu kiukku voi helposti vaikka sairastuttaa. Mutta sitten samalla on hyvä löytää jokin hyvä väylä purkaa kiukkuaan, ettei sitä pura toisiin ihmisiin. Tai muuten ei ole ketään ihmistä lähimaillakaan :)
Lähetä kommentti