tiistai 2. kesäkuuta 2015

Meditaatio



Mieli laukkaa, hyppii ja pomppii kuin kevätvarsa niityllä.
Ei ole hetkeäkään hiljaa ja paikallaan.
Vaatii lisää toimintaa ja tapahtumia,
tekemistä ja uusia asioita. Pulppuaa ideoita.
Pelkää mitä voisi tapahtua, jos pysähtyisi ja olisi vain ihan hiljaa.

Istun hiljaa paikallani kuin kuningatar.
Peukalo ja etusormi ovat silmukka, jossa energia kiertää.
Hengitys syvenee.
Katse kohdistuu kulmakarvojen väliin, pään sisään.
Kuljen tutuksi käyneestä portista.

Varsa vaihtaa laukan käynniksi, pysähtyy
laskee päänsä ja haistelee.
Kellahtaa ruohoa rouskuttelevan emänsä jalkojen viereen.
Katselee ympärilleen, kääntää korviaan
painaa päänsä heinikkoon.

3 kommenttia:

Sirppu kirjoitti...

Oletko itse kirjoittanut? Ihana runo, ihanaa metaforiikaa!

Jagdev Kaur kirjoitti...

Kiitos, kyllä se on ihan omatekemä. Jos lähdettä ei ole asianmukaisesti mainittu, teksti on omaani :D

Sirrpu kirjoitti...

No näin vähän ajattelinkin. Sussa on runoilijan ainesta! :)