Sunnuntaina
ohjasin toisen osan kolmiosaisesta Onnen ja runsauden joogaa –kurssista
paikallisessa työväenopistossa. Etukäteen oli vähän paineita siitä, miten ja
millä saan koko 135 minuuttia pitkän session täytettyä. Se on kuitenkin pidempi
aika kuin tavanomainen 90 minuutin joogatunti. Mutta eihän siinä sitten niin
käynyt, kuin luulin. Vaan siinä kävi niin, että loppuun suunnittelemani
meditaatio piti jättää pois, kun aika täytyyikin kaikesta muusta tekemisestä.
Pienen
lämmittelyn jälkeen keskityimme hengittämään. Hengitys ja varsinkin hengityksen
mukanaaan tuoma elämänvoima, prana, on runsauden kannalta keskeinen juttu, jota
ei välttämättä tule heti ajatelleeksi. Sitä, miten me jokaisella sisäänhengityksellä
saamme lahjaksi pranaa niin paljon kuin jaksamme sisäämme kiskoa. Ihan tuosta
vaan, ilman sen suurempaa hälinää. Ja mitä enemmän pranaa me kulutamme, sen
täydempää ja runsaampaa meidän elämämme on. Prana kun ei kulu eikä lopu
kuluttamalla. Ja silti monet ihmiset hengittävät kuin varoen, pinnallisesti ja
arastellen. Mallia kannattaa ottaa pienestä lapsesta, joka hengittää ihan koko
kehollaan.
Kannattaa
hengittää syvään ja täydesti myös sen takia, ettei niin hengittäessä voi
pelätä. Pelko on ihan turhaa, ja se pysäyttää nopeasti runsauden virran
elämässä. Mutta pelosta pääsee myös helposti eroon, kun vaan hengittää syvään
ja täydesti. Silloin rentous peittoaa pelon.
3 kommenttia:
Hyvä postaus!
Olen harrastanut nyt muutaman kuukauden ajan joogaa ja todennut, että joogahengitys on erittäin hyödyllinen kaikessa arjessa, ei pelkästään joogan aikana. Minun tarvitsee silti muistutella itseäni asiasta, kun tulee hetkiä jolloin jännitän ja hengitys kulkee huonosti ja pinnallisesti.
Silti minua kiinnostaisi tietää voiko siitä olla jotain haittaa jos hengittelee usein syvään ja tietoisesti tai tekee tulihengitystä päivän aikana muulloinkin kuin varsinaisen harjoituksen yhteydessä? Teetkö itse näitä muulloinkin?
Kiitos anonyymi.
Joogahengitys voisi olla se meidän normaali hengitys, eikä vaan joogamatolla harjoitettu. Mutta noin se juuri menee; ensin saa vähän muistutella itseään hengittelemään syvään, ja sitten se pikkuhiljaa alkaa sujua suurimman osan ajasta. Syvähengityksestä ei minusta oikein voi olla mitään haittaa, vaikka sitä tekisi aamusta iltaan. Kunhan hengittelee kuitenkin niin usein, että pysyy tajuissaan. Päinvastoin, syvähengityksellä on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Tulihengitys sen sijaan on voimakas hengitysharjoitus, eikä sitä ole tarkoitus tehdä aamusta iltaan. Toki sitä voi tehdä päivän aikana moneen kertaan, korvata vaikka kuppi kahvia parin minuutin tulihengityssessiolla. Piristää takuuvarmasti, eli ei kannata tehdä enää illalla.
En tee syvähengitystä tai tulihengitystä juurikaan tietoisesti arjessa. Toki joskus syvähengitystä, mutta useimmiten sekin sujuu enempiä miettimättä. Joskus hyödynnän vuorosierainhengitystä. Jos en illalla saa unta, tai on jotakin tosi jännittävää edessä, suljen oikean sieraimen ja hengittelen vasemman kautta. Tai jos kaipaan piristystä, voin tulihengityksen sijaan hengitellä oikean sieraimen kautta. Se on joskus vähemmän huomiota herättävä vaihtoehto kuin tulihengitys.
Kiitos vastauksesta!
Tuo vuorosierainhengitys on myös tuttu ja tosiaan vähemmän huomiota herättävä vaihtoehto. :)
Lähetä kommentti