Juurikin edellisen postauksen
kommenttiosiossa on maininta siitä, että meditaatio voi tuntua joskus ihan
erilaiselta kuin joskus toiste. Näin on, allekirjoitan. Ja itse asiassa juuri
tänään sain siitä tosi hyvän muistutuksen ja esimerkin.
Tänään on kundaliinijoogamestari Yogi
Bhajanin syntymäpäivä. Sitä juhlitaan ympäri maailman kokoontumalla kahden ja
puolen tunnin meditaatioon, jossa toistetaan pitkää Ek Ong Kaar –mantraa. Siis
sitä samaa mantraa, jota toistetaan seitsemän minuutin ajan jokaisen Vesimiehen
ajan sadhanan mantrojen aluksi. Me aloitimme sadhanan viideltä aamulla, ja
siitä olikin hyvä jatkaa suoraan töihin.
Tämä oli nyt kolmas kerta kun olin
syntymäpäivämeditaatiossa. Ja kyllä, jokainen kerta on ollut hyvin erilainen. Ensimmäinen
kerta oli minun ensimmäinen niin pitkä meditaatio. Vähän jännitti etukäteen,
että mitä siitä tulee, ja millaista on. Ja sitten jälkeenpäin oli todellinen
voittajan olo. Toinen kerta meni ohi kuin silmänräpäys. Ja tämä kolmas kerta,
hmmm. Tämä kerta yllätti minut täysin. Oikeastaan suurin yllätys oli se, että
vaikka olen suuri mantrameditaatioiden ystävä, enkä tiedä oikein mitään
parempaa, en tänään halunnut mantrata. Aloitin ihan tavallisesti, mutta jossain
vaiheessa mantraaminen alkoi tuntua… no, jotenkin sellaiselta, että en halunnut
jatkaa. Niinpä istuin pitkiä aikoja risti-istunnassa, ja meditoin ihan ilman
mantraa tai muuta puuhaa. Toki mantra kuului koko ajan ympärilläni.
En tiedä oliko kyse siitä, että
mantra häiritsi syvään meditatiiviseen tilaan uppoamista. Voisi hyvinkin olla,
kyseiseen mantraan pitää jonkin verran keskittyä. Jossain vaiheessa huomasin,
että aloin nähdä ilotulituksen tapaan räjähtäviä oransseja värejä. Päättelin,
että olin siirtynyt meditaatiosta unen puolelle, ja siis näin unta. Niinpä
aloin taas toistaa mantraa muiden mukana. Ja kohta se jo olikin loppu, ihan
älyttömän nopeasti ohi vilahtanut meditaatio.
Koko päivän olo on tuntunut tosi
energiseltä. Toki olin jossain vaiheessa vähän väsynytkin, ja otin pienet
päiväunet töissä. Mutta silti olo on ollut jollakin tavalla kirkas, seesteinen
ja energinen. Sen paremmin en osaa olotilaani kuvata. Hyvä olo joka
tapauksessa.
2 kommenttia:
... lainasin kirjastosta Joogasalin naisista kertovat kirjat...oli ihanaa luettavaa, moni asia joogasta on avautunut (varmaan nyt vähän väärä sana, valjennut?) kauttasi ja näiden lukemieni kirjojenkin.
Ah, ne kirjat. Minä odottelen, että ne tupsahtavat jostakin eteeni, sillä haluaisin lukea ne myös. Vähän olen pelännyt, että mitäs jos ne ovatkin ihan kökköjä, mutta jos Vilukissi suosittelee, niin sitten ainakin rohkenen tarttua niihin.
Mukavaa jos olen voinut olla avaamassa ja valaisemassa joogaan liittyviä asioita :)
Lähetä kommentti