Kiitollisen Kirjurin blogissa näkyi
olevan haaste myös minulle. Tällaisin säännöin:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
Mielelläni vastaan kysymyksiin, mutta
jääköön uusien kysymysten keksiminen ja muiden bloggaajien haastaminen tällä
kertaa väliin. Aika nimittäin loppui tältä aamulta, pitää mennä töihin. Toisin sanoen
haasteen saa napata tästä kuka vaan, vanhoin kysymyksin. Tai vaikka uusin, jos haluaa sellaiset itselleen keksiä.
Otetaanpa valmiit
kysymykset ensin. Tässä tulee vastaukset:
1.
Jos sinun pitäisi valita jokin jo kadonnut
suomalainen uskomus, perinne tai henkimaailman asioihin liittyvä tapa, joka
tuotaisiin takaisin ja vakiinnutettaisiin maanlaajuiseksi, mikä se olisi?
Kekrin vietto. Älkääkä kysykö miksi, koska perusteluja ei nyt tähän
hätään ole.
2.
Seuraavaksi sinun pitää vastaavasti valita
jonkin vieraan kulttuurin, toisen maan uskomus tai perinne tai tapa ja kertoa,
miksi juuri se tulee tuoda Suomeen ja vakiinnuttaa?
Ööööh. En minä tiedä. Ihan varmasti muissa kulttuureissa ja maissa on
hyviä tapoja ja uskomuksia, mutta en minä tiedä miksi ne pitäisi tuoda Suomeen.
Meidän kulttuuri on mikä se on, ei mikään täydellinen, ei lähimainkaan, mutta
meidän oma. Jos ja kun siihen sekoittuu tapoja muista kulttuureista, ihan hyvä,
mutta en minä sitä lähtisi mitenkään ohjelmallisesti muuttamaan ja tapoja juurruttamaan.
3.
Kerro kummitusjuttu, joka on sinulle kerrottu
totena, tai jokin vilunväreitä aiheuttava sinulle sattunut selittämätön
kokemus.
Mutta tämä onkin ihan tosi juttu, koska tästä oli kirjoitettu
Uskomatonta mutta totta –kirjaan. Vai mikä sen kirjan nimi nyt oli. Joka tapauksessa,
kirja löytyi kotipaikkakuntani kunnankirjastosta, ja kirjassa oli lyhyt
selostus juurikin samaisella paikkakunnalla tapahtuneista asioista. En muista
tarkkaan mitä kaikkea tietyssä talossa oli tapahtunut, astiat olivat lennelleet
ja ovet paukkuneet, jotakin siihen tyyliin. Ja sitä olivat suurin piirtein
kaikki papista poliisiin käyneet tutkimassa ja raportoimassa. Jutussa myös
kerrottiin, ettei taloa enää ollut, vain kivijalka jäljellä, ja me aina
kuvittelimme tietävämme, että se on juuri tuo kivijalka, kun jutussa mainitulle
tienoolle osuimme.
4.
Mikä ulkomaa herättää sinussa eniten tunteita?
Siis niin paljon, että ainakin ne, jotka uskovat sielunvaellukseen, voisivat
arvella sinun eläneen siellä entisessä elämässäsi?
No nyt ei mennä ulkomaille asti, vaan Ahvenanmaan saaristoon, ja
Ahvenanmaalle. Minun suhteessani siihen paikkaan on jotakin jännittävää. Ehkä olen
ollut siellä aiemminkin.
5.
Valitse kaksi uskontoa, joita et seuraa, ja
poimi niistä asia, jota kuitenkin arvostat ja ihailet.
Minä arvostan ja ihailen kaikkia uskontoja. En kaikkia niihin liittyviä
tapoja ja käytäntöjä, uskonsotia, eläinuhreja jne. Mutta uskontoja silti.
6.
Etsi netistä sinuun vetoava kuva ihmisestä,
joka edustaa ja henkii kuvassa vierasta kulttuuria, ja linkkaa se. Kerro, miksi
juuri tuo kuva on mielestäsi pysäyttävä.
No kyllähän tämä
turbaani on aika pysäyttävä. Minut se pysäyttäisi täysin, en liikkuisi
senttiäkään.
7.
Sinun pitää järjestää itsesi naimisiin jonkun
historian henkilön kanssa. Eli joku jonka luultiin kuolleen ei kuollutkaan, hän
vain päätyi tiedottomana säilöön ja herää nyt mennäkseen naimisiin kanssasi.
Kerro, kenet valitsit ja miksi!
Jane Austen. Luultavasti meillä ei olisi mitään yhteistä, mutta silti.
8.
Sinun pitää samaisella periaatteella adoptoida
lapseksesi jokin historiallinen henkilö. Hänet saa kopioida, pakastaa ja
kaapata jo elämänsä alkuvaiheessa, ettei ikäerosta tule liian hankalaa. Kenestä
tulee perillisesi ja miksi?
Shirley Temple. Tai oikeastaan se fiktiivinen henkilö, jota Shirley
Temple näytteli elokuvassa jos toisessakin.
9.
Inhimillisyyden nimissä sinun tulee majoittaa
kotiisi toistaiseksi pakolaisperhe. Saat sentään valita, mistä maasta. Eli
kerrohan, mistä maasta perheen nappaat ja miksi?
Aivan sama mistä maasta. En lähtisi laittamaan pakolaisperheitä
mihinkään järjestykseen heidän lähtömaansa perusteella.
10. Miten
rukoilet? Milloin rukoilet? Ketä rukoilet?
Joskus kundaliinijoogaharjoitukseen sisältyy rukous, ja silloin
rukoilen niin kuin harjoituksessa sanotaan. Noin muuten muodostan hyvin
vapaamuotoisen rukouksen Universumille joka-aamuisen jooga- ja
meditaatioharjoitukseni lopussa.
11. Suosittele
minulle romaania, joka on 1) taitavasti kirjoitettu / suomennettu, 2) opettaa
minulle jotakin uutta historia-antrolologia-uskonnot -akselilla ja 3) ei
oksenna päälleni negatiivista tunneryöppyä vaan henkii toivoa ja repii
huumoriakin jostain.
Hetkinen, katsotaanpa mitä hyllystä löytyy. Juu, tämä on ehdoton
suosikkini, Amy Tan: Sata salattua aistia. Nimi kalskahtaa jotenkin
eroottiselta, mutta älä anna sen häiritä, sellaisesta ei ole kyse.
Sitten siis 11 asiaa itsestäni. Olen
joskus vastannut johonkin toiseen haasteeseen, toivottavasti ei tule ihan samat
asiat tällä kertaa. Tai jos tulee, siitä sitten taas näkee kuinka samaa rataa
minun ajatukseni kulkevat.
1. Aloitetaan heti tärkeällä asialla:
Minun toinen kasteessa saamani nimi on Eveliina. Kun olin lapsi, isosiskoni
väittivät, että minulla on myös kolmas nimi, Lautasliina. Kyllä minä tiesin,
ettei kenenkään nimi voi olla Lautasliina, mutta ne vaan väittivät.
2. Kengän kokoni on 41–42.
3. Opiskelen parhaillaan pedagogiikkaa,
vaikka hädin tuskin osaan kirjoittaa oppiaineen nimen oikein.
4. Olen avoin ihminen, mutta koen
tällaisen ”itsestä kertomisen” hankalaksi, koska asioille ei ole mitään
tarinaa, johon saisin ne liitettyä.
5. Olen huono keksimään tarinoita,
joihin voisin ympätä 11 asiaa itsestäni.
6. En ole koskaan juonut kahvia.
7. Näin viime yönä unta, jossa olin
hukannut polkupyöräni. Minun piti päästä laivaan, mutta en löytänyt valkoista
polkupyörääni mistään.
8. Oikeasti minulla on ruskea ja sininen
polkupyörä, ei valkoista.
9. Tämä läppäri, jolla kirjoittelen, on
valkoinen. Ja hyvä kone onkin.
10. Itse asiassa tätä kirjoittaessani
olen pukeutunut kokonaan valkoisiin vaatteisiin, sillä olin ennen koneelle
tuloani tekemässä aamuharjoitukseni. Kohta menen aamiaiselle, peseydyn ja puen
eri vaatteet töihin.
11. Aamiaiseksi on luvassa yogi-teetä,
pari ruisleipää ja kulhollinen maustamatonta jugurttia itse tekemäni
raparperihillon ja myslin kera. Itse asiassa ne jo kutsuvatkin minua tuolta
keittiöstä.
9 kommenttia:
:-D Kiitos kun vastasit haasteeseeni ja sain näin tutustua sinuun vähän paremmin! Ainakin vaikutat ihmiseltä joka syö superterveellisesti. Ja se että elää Suomessa muttei ole koskaan juonut kahvia on ihan yliluonnollista ;-) Nyt näen sieluni silmillä pienen Shirley Templen steppaavan aamiaispöytäsi vierellä...
Sata salattua aistia vastaa loistavasti annettuja kriteereitä. Olen siis jo lukenut sen ja muutenkin Amy Tan on eräs suosikkikirjailijoistani :-)
Tuo valkoisiin pukeutuminen hieman hyytää sikäli että perinteisesti Intiassa valkoisia vaatteita käyttävät vain leskinaiset... Ja kun intialainen hindukulttuuri on hengellisten harjoitusten kautta niin vahvasti läsnä elämässäni, huomaan olevani niin taikauskoinen että vaikka valkoisista vaatteista pidänkin, sonnustaudun aivan varmasti vähintäänkin yhteen väriläiskään, jotenkin tulee turvallisempi olo miehen puolesta. Ihan irrationaalista eikä perustu mihinkään sääntöön, mutta taikausko on taikauskoa.
Kiitos kun haastoit. Osa kysymyksistä oli aika pahoja :)
Ja oikaistaan nyt heti tämä väärinkäsitys; minä en syö mitenkään erityisen terveellisesti. Aamiainen on ihan ok, mutta muuten olen aika kaikkiruokainen, pitsaa menee perjantaisin ja jäätelöä iltaisin. Ja se kahvikin on vaan niin pahaa, että ei mene kurkusta alas.
Amy Tan on vallan mainio kirjailija. Paitsi Rouva Chenin hengestä en oikein innostunut, se oli pettymys.
Valkoinen on mielenkiintoinen väri. En olisi voinut aiemmin kuvitellakaan, että joskus viihdyn siinä niin hyvin. Kundaliinijoogaopettajilta edellytetään, että he pukeutuvat valkoiseen tai vaaleisiin vaatteisiin kun he opettavat. Mutta itse asiassa aloin joogata kokovalkoisissa jo ennen kuin valmistuin opettajaksi. Ja joogamatolta se väri näyttää leviävän koko ajan vaan laajemmalle muuhun elämään.
Yllätyin, ettet vastannut kysymykseen numero kaksi "kundaliinijooga". Eikö se mielestäsi ole vieraan kulttuurin, toisen maan uskomus tai perinne tai tapa? Mikä kohta ei täsmää? Mitä kundaliinijooga sitten on?
Tarja
Minusta kundaliinijooga on jo tuotu Suomeen ja on se ihan kivasti jo vakiintunutkin ainakin Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Enkä oikein osaa ajatella kundaliinijoogaa toisen maan tai kulttuurin perinteenä. Minkä maan ja minkä kulttuurin? Minusta se on ylikansallista, globaalia.
Totta kai kundaliinijooga on saanut alkunsa tietystä historiallisesta paikasta, mutta oikeastaan ihan alusta asti kundaliinijoogassa ovat sekoittuneet eri kulttuurit. Ja kundaliinijoogamestari Yogi Bhajan oli kotoisin silloisesta Intiasta, nykyisen Pakistanin puolelta. Kun hän muutti niin kutsuttuun länteen ja alkoi avoimesti opettaa kundaliinijoogaa kaikille, tuli kundaliinijoogasta minun tulkintani mukaan viimeistään siinä vaiheessa koko ihmiskunnan yhteinen asia.
Näin ajattelen, ja siksi en osannut vastata kysymykseen odotustesi mukaan :)
Minäkin olen alkanut lukea Rouva Chenin henkeä useampaan kertaan - tuolla se omana hyllyssä pölyyntyy, ostin heti kun se ilmestyi kirjailijan nimeen luottaen - mutten ole koskaan saanut sitä luetuksi loppuun asti!
En tiennytkään että kundaliinijoogamaikkojen pitääkin kulkea valkeissa vaatteissa. Mihin tämä perustuu? :-)
Juu siis kundaliinijoogaopettajilla on vaaleat vaatteet kun he opettavat, muuten saa kulkea miten kirjavissa ja kukertavissa ikinä haluaakaan. Opetustilanteessa opettajia suositellaan tai melkein edellytetään myös peittämään pää valkoisella tai vaalealla päähineellä, joka voi olla huivi, myssy, lippalakki, turbaani tai ihan mikä vaan.
Vaaleat vaatteet ovat osa sitä perinteen kunnioittamista, joka kundaliinijoogaan kuuluu. Valkoinen heijastelee ja säteilee valoa ympärilleen. Lisäksi valkoisiin vaatteisiin pukeutuminen auttaa kasvattamaan auraa, eli meidän sänkömagneettista kenttää jopa metrin verran. Päähine taas peittää kruunuchakran, eli päälaella sijaitsevan energiakeskuksen. Lisäksi valkoisiin vaatteisiin pukeutumisesta ja viimeistään turbaanin tekemisestä on tullut eräänlainen merkki ainakin minulle, että nyt on aika asettua opettajaksi, siihen mielentilaan.
Tärkeää on myös se, että vaatteet ja päähine ovat luonnonkuituisia, sillä luonnonkuidut eivät estä energioiden virtauksia niin kuin tekokuidut.
Saanko vaivata vielä jatkokysymyksellä? :-) Miksi kruunuchakran peittäminen on tärkeää?
Ilman muuta saa kysyä, ei se ole vaivaamista.
Tarkistin vielä mitä asiasta on kirjoitettu, ja huomasin että jossain suositellaan peittämään koko pää, siis lähinnä hiuksien alueelta, mutta kyllä jotkut peittävät vain kruunuchakran. Turbaanin pitämisessä on sitten vielä omat bonuksensa, mutta tosiaan mikä tahansa päähine ajaa asian.
No, siis syy on joka tapauksessa se, että valkoinen päähine suojaa kruunuchakraa, ja auttaa joogaopettajaa pitämään sen oman, keskittyneen ja neutraalin mielentilansa. Joogaryhmän keskellä liikkuu uskomattoman voimakkaat energiat - olisin lentänyt pyrstölleni jos en olisi jo valmiiksi istunut, kun ensimmäisen kerran ohjasin harjoitusta ja tunsin ne energiavirrat - ja tarkoitus olisi, ettei opettaja lähde ryhmän energioiden vietäväksi. Niistä voimakkaista energioista saattaa tulla myös aikamoinen päänsärky, ja siksi opettajat ja monet joogaajatkin peittävät päänsä.
Mielenkiintoista! Kiitos :-)
Lähetä kommentti