Tällaisilla ilmoilla, kun lämpötila
lähentelee hellerajaa ja ilma on kosteaa, huomaa meidän kodissa ihan erityisen
tuoksun: hiiltynyt hirsi. Tässä talossa on joskus ollut tulipalo, jolloin
keittiön ja nykyisen vessankin hirret ovat hiiltyneet pinnasta. Hyvä ettei koko
talo ole palanut maan tasalle. Mustien hirsien päällä keittiössä on kipsilevyt,
eikä tulipalon jäljistä ole oikein mitään havaittavissa. Paitsi nyt taas kesän
tullen tuoksu.
Eilen kävelin ison rakon vasempaan
jalkapohjaan. Jalat ilmeisesti olivat vähän turvoksissa, ja jalassa vanhat,
hyvin palvelleet kesäkengät ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Rakot hoidan aina
niin, että työnnän neulan rakkoon terveen ihon kautta, eli noin puolen sentin
päästä neula ihon alle, ja siitä kuljettelen neulan kärjen rakon sisälle.
Sitten neula pois, ja rakon sisällä olevat nesteet näin syntyneen reiän kautta
ulos. Joskus, jos rakko on suuri, joutuu ihotunneleita tekemään useita, eri
puolille rakkoa. Koskaan ihoa ei saa puhkaista suoraan rakon kohdalta, vaan
aina sieltä vierestä, sillä terveessä ihossa reikä kasvaa nopeasti umpeen
tulehtumatta.
Viime kuussa Pariisissa saman jalan isovarpaan
kynsi lähti puoliksi irti, kun kävelimme niin paljon. Eli kovilla on,
jalka-raukka. Mutta eiköhän se toivu vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti