Miten mantrat toimii

Aiemman postauksen kommenteissa oli vähän keskusteluntynkää siitä, miten mantrat ja yhtä lailla myös shabadit toimii. Ensinnäkin pitää sanoa, että ne toimii ja vaikuttaa hyvinkin monella tasolla ja tavalla, eikä tämä nyt ole kattava esitys niistä kaikista. Jotain kuitenkin haluan kirjoittaa aiheesta, josta saisi varmasti aikaiseksi useammankin postauksen.

Yksi tapa, jolla mantrat vaikuttavat meihin, perustuu kielen liikkeeseen suussa kun toistamme mantraa. Meidän kaikkien kitalaessa, eli suun ”katossa” on 84 meridiaanipistettä eli hermopäätettä. Ne sijaitsevat eri kohdissa kitalakea. Kun me toistamme mantraa, tai ylipäätään puhumme, liikkuu kieli suussa niin, että se stimuloi näitä meridiaanipisteitä. Mielikuva on vähän tympeä, mutta jos ajatellaan, että meidän aivot on tietokone, on kitalaen meridiaanipisteet tämän tietokoneen näppäimistö. Mantra on ohje siitä, mitä näppäimiä painellaan ja missä järjestyksessä, että saadaan tietokone toimimaan halutulla tavalla. Kielen liike suussa stimuloi aivojen hypotalamusta, joka säätelee nälkää, juomista, kehon lämpötilaa ja unta. Lisäksi se vastaa mielialojen säätelystä, tunteista ja seksuaalisuudesta. Hypotalamuksen stimulointi puolestaan muuttaa aivojen kemiaa niin, että mantran toistajan mieli rauhoittuu, tasapainottuu ja muuttuu meditatiiviseksi. Samalla kehon immuunipuolustusjärjestelmä vahvistuu, ja kehossa tapahtuu monia muita myönteisinä pidettyjä muutoksia.

Tämän lisäksi meidän jokaisen keho on instrumentti, jossa on 72 kieltä. Näistä kielistä aina yksi on eniten esillä tai ikään kuin pinnalla aina tunnin kerrallaan, ja 72 tunnissa jokainen kieli on vuorollaan ollut tällaisissa päätehtävissä. Kielet virittyvät niin, että parasympaattisen järjestelmän vagushermo on se, jonka mukaan kaikki muut kielet viritetään. Mantratessa sitten parhaimmillaan käy niin, että kaikki kehon kielet alkavat värähdellä ja soida. Syntyy tila – Anahat – jossa hermosto värähtelee Äärettömyyden tuntevaa mantraa ilman mantraajan tietoista ponnistelua. Tällöin mantraaja värähtelee sellaisessa yhteydessä, jota on mahdoton luoda hänen egosta tai rajallisesta itsestä käsin. Kuulostaako turhan esoteeriseltä? Ei se lopulta ole. Minusta se on tunne, että joku mantraa minun kauttani. Se en ole minä, se on jokin muu. Eikä se tunnu millään tavalla pelottavalta vaan hyvinkin rauhoittavalta ja ihanalta.

Tässä vähän alkua siitä, miten mantrat toimivat. Nähtäväksi jää, jatkanko aiheesta.