Yhdenkään kundaliinijoogin ei ole
tarkoitus elää kurjuudessa tai puutteessa. Siitä kertoo
prosperity-meditaatioiden ja muiden vaurauteen tähtäävien mantrojen ja kriyojen
suuri määrä, ja niihin keskittyviä (englanninkielisiä) kundaliinijoogakirjoja
on olemassa useita. Itse asiassa käännän mielelläni prosperityn runsaudeksi,
niin kuin oma joogaopettajani, sillä vauraus viittaa turhan paljon rahaan ja
omaisuuteen. Ja yksin tai enimmäkseen niistä ei todellakaan ole kyse.
Vaurausmeditaatioissa on minun
nähdäkseni kyse ainakin kolmesta asiasta. Ensinnäkin niiden tekeminen, ja
ylipäätään oman elämän siunausten laskeminen ja niistä kiittäminen auttaa
ymmärtämään, millaisessa runsaudessa ja yltäkylläisyydessä me lopulta elämme.
No, ainakin useimmat meistä. Kauhean monilla on katto pään päällä, lämpimät
vaatteet, jotakin syötävää, ystäviä, perhe ja sukulaisia, ja jotakin järkevää
tekemistä tässä elämässä. Monia meistä on siunattu mahdollisuudessa harjoittaa
joogaa; mikä etuoikeus! Kyse on vanhasta jutusta eli siitä, näkeekö lasin
puoliksi tyhjänä vai puoliksi täynnä. Kyse on ihan omasta valinnasta, sen lasin
voi opetella näkemään niin täynnä, ettei enempää kaipaakaan.
Toiseksi, vaurausmeditaatioiden
avulla voimme oppia pysähtymään niin, että haluamamme asiat voivat tulla meidän
luoksemme. Se on paljon parempi ja varmempi kosti saada haluamansa, kuin
asioiden perässä juokseminen. Mutta ei se helppoa ole, istua alas ja kertoa
universumille mitä haluaa, ja sitten vain odottaa luottaen siihen, että universumi
järjestää asiat. Toki tilaisuuksiin pitää osata myös tarttua, ei universumi
kaikkea tee meidän puolesta. Ja yksi vähän hankala juttu on se, että universumi
ei tunne aikaa samalla tavalla kuin me, ja siksi pyytämämme asiat saattavat joskus
järjestyä aika pitkällä viiveellä. Mutta järjestyvät kuitenkin, me vaan olemme
saattaneet jo lakata haluamasta sitä mitä pyysimme.
Kolmanneksi, vaurausmeditaatoiden myötä me vahvistamme uskoamme siihen, että olemme ansainneet ja ansaitsemme kaiken mahdollisen hyvän, mitä elämällä on meille tarjottavana. Kauhean helppo on katsella maailmaa niin, että näkee mitä kaikkea muilla on, ja minulla ei mitään muuta kuin murhetta ja kurjuutta. Mutta mistäpä me muiden murheet tietäisimme. Vaurausmeditaatiot ovat myös avain siihen, että opimme näkemään miten asiat, jotka olemme kokemeet pettymyksinä ja vastoinkäymisinä, ovat oikeasti suuria siunauksia. Nämä kaikki ovat isoja asioita, eivätkä todellakaan helppoja. Mutta aina kannattaa yrittää, ja antaa joogaharjoituksille mahdollisuus.
Runsauteen keskittyvistä harjoitussarjoista
oma suosikkini on ehdottomasti Opportunity and Green Energy Set. Se on
aina hauska tehdä, ja toimii uskomattomalla tavalla. Meditaatioista todellista
dynamiittia on Subagh Kriya. Usein siitä tehdään vain ensimmäinen osa, sillä se
jo yksin on voimakas meditaatio runsauteen ja vaurauteen. Verkosta löytyy paljon muutakin, sieltä varmasti löytyy jokaiselle hyvin istuva harjoitus.
9 kommenttia:
Kiitos Jagdev (myös) näistä viime postauksista, hyvää asiaa. Joskus minua on ihmettänyt tämä vaurauden aihe kundaliinijoogassa, mielestäni siitä puhutaan paljon enemmän, ja asia on paljon keskeisemmällä sijalla, kuin muissa joogan suuntauksissa. En tietenkään ole asiantuntija minkään suuntauksen suhteen...itse miellän tämän niin, että tälläkin asialla painotetaan sitä, että kundaliinijooga on tarkoitettu ihan tavallisille, maailmassa eläville ihmisille, joita maalliset asiat koskettavat.
Voi että on kurjaa - ihan toiseen aiheeseen - kun ei pääse kundaliinitunneille! Täällä kylillä on enää vain yksi viikkotunti, ja kuinka ollakaan, juuri sinä iltana olen koulussa. Helsingin puolella tietysti valikoimaa olisi enemmän, mutta en mielelläni keskustaan mene vapaa-ajalla.Tuntipulasta johtuen on tullut tutustuttua kaikenlaisiin tunteihin, mutta kyllä se kundaliinijoogasta tuttu meditatiivinen puoli jää puuttumaan - vaikka muuten hyviä kokemuksia onkin kertynyt.
Kiitos Sat Miter itsellesi, kun ispiroit näihin postauksiin.
Olet ihan oikeassa, kundaliinijoogassa keskitytään runsauteen koska on tarkoituksena elää tavallista mutta siis samalla runsasta elämää. Eikä eristäytyä vuorille ainoana omaisuutena vaatteet päällä, kerjäyskulho ja vaellussauva.
Itse asiassa juuri eilen luin eräästä kirjasta, mitä ilmeisestikin Raamatussa sanotaan Neitsyt Marian vanhemmista Annasta ja Joakimista. He jakoivat lampaansa joka kesä kolmeen osaan. Parhaan osan Joakim vei temppeliin. Toiseksi parhaan osan he lahjoittivat seudun köyhille. Viimeisen kolmanneksen he pitivät itse. Ja silti, tai ehkä juuri siksi, heillä oli aina seudun paras lammaskatras.
Tällä oikeastaan vaan halusin painottaa sitä, että nämä meille kundaliinijoogasta tutut runsauteen liittyvät asiat ovat ihan samoja monissa muissakin perinteissä. Vaikka juurikaan muissa joogasuuntauksissa niistä ei puhuta.
Kurjaa tosiaan, että et pääse tunneille. Höh. Otatko vahingon takaisin osallitumalla jollekin kesäretriitille?
Kyllä minä aina haaveilen osallistuvani retriitille, mutta mikään tiedossa oleva ei puhuttele tarpeeksi. Lapissa kun joku pitäisi kundaliinijoogaretriitin, sitä olisi jo aika vaikea minunkin vastustaa. Tavallaan hirveän paljon on valinnanvaraa (en nyt tarkoita kundaliinijoogatapahtumia), ja silti samanaikaisesti tuntuu, että tiedotuspuoli ontuu. Olisi tosi hienoa, jos jokin taho ylläpitäisi tietokantaa joogatapahtumista. Onhan esim facebookissa ryhmiä, missä on tietoa, mutta kuka minnekin ja mitä ilmoittaa - hyvin hajanaista kaikki.
Olen tismalleen samaa mieltä siitä, että nykyisin tiedot retriiteistä ja tunneista ja vähän kaikesta muustakin on turhan hajallaan. Toivottavasti siihen tulee lähiaikoina muutos. Tosin itse olen onnistunut pääsemään monille sellaisille sähköpostilistoille, joiden kautta saan suuren osan tiedoista. Facebookissa kun en ole olemassa ollenkaan.
Nyt näyttäisi olevan huudossa kundaliinijoogaretriitit ulkomailla: Kreikassa ja Kreetalla ja missä niitä nyt olikaan.
Olisihan tuollainen ulkomaan retriittikin mielenkiintoinen, mutta kyllä vähän jänskättäisi lähteä viikoksi ihan uuden open oppiin, kun ei kaikkien opetustyyli aina puhuttele. Itselle tutut opet eivät valitettavasti pidä mitään "ekstroja" viikkotuntien lisäksi. Oletko muuten ajatellut koskaan lähteä sinne Ranskan festivaaleille? Minä en, oikeastaan varmaan siitä samasta syystä kuin muutkin retriitit ja vastaavat jäävät väliin - olen niin tapojeni (ja länsimaisten mukavuuksien) orja, etten voisi kuvitellakaan majoittuvani teltassa, tai jakavani majoitusta ventovieraitten kanssa...
Matkustaminen ja uudet asiat sisältää aina riskejä...
En itse asiassa ole vakavasti harkinnut Ranskan festareita. En ole vielä kuullut sen tapahtuman kutsuvan minua. Sen sijaan voisin ihan hyvin lähteä Jenkkeihin Winter Solstice -festareihin jonakin vuonna. Varsinkin, jos joku tuttu lähtisi mukaan :)
Voi, kyllähän se olisi hienoa joskus käydä ihan noissa suurissa tapahtumissa. Ja sitten sekin olisi hienoa, jos Suomessa olisi niin iso ja aktiivinen yhteisö, että meillä olisi täälläkin isot solstice-juhlat :). Tosin okei, ilmasto asettaisi vähän rajoitteita talvifestareille...
Kesäfestareista Suomessa olen kyllä vähän haaveillut...
Sitähän ei koskaan tiedä mitä joogayhteisö saa aikaiseksi. Minäkin olen liittynyt yhdistykseen, ja ainakin blogin mukaan jäsenille on lähetetty kyselyä, minkä suuntaista toimintaa toivottaisiin. Meillä on tietysti niin voimakkaat juhannus- ja mökkiperinteet, etten tiedä, miten ihmiset irtoaisivat festaroimaan.
Lähetä kommentti