Pyöräretkellä ajelimme Ruokolahden
kirkon ohi. Piti oikein pysähtyä ja ottaa kuva, niin kaunis kirkko se on. Tosin
tässä kuvassa hyvin piilossa puiden takana.
En tiedä teistä, mutta minusta kirkko
on aika erikoisen värinen. Ehkä olen jotenkin tottunut siihen, että puukirkot
ovat vain ja ainoastaan keltaisia, ja siksi tämä vihreä näytti silmääni ihan
hyvällä tavalla kummalliselta kirkon väriltä.
Olisimme hyvin voineet ajella kirkon
pihaan tutkimaan sitä tarkemminkin, mutta minulla oli vähän kiire Ruokolahden
S-marketille ostamaan jotakin evästä. Toisin sanoen kova nälkä. Niinpä tällä
kohtaa kehon fyysiset tarpeet menivät henkisten ja kulttuuristen asioiden
edelle ihan heittämällä ja helposti.
Pari päivää sitten näin kopion Albert
Edelfeltin maalauksesta, ja mieleeni juolahti, että sen nimihän on Ruokolahdeneukkoja kirkonmäellä. Sama kirkko siis. Yhtäkkiä tulin kauhean iloiseksi siitä,
että olimme ajelleet kirkon ohi, ja edes hetken ihailleet sitä, vaikkakin
matkan päästä. Täytyy muistaa ottaa hyvät eväät mukaan ja tutustua kirkkoon
paremmin, jos vielä joskus liikumme siellä päin.
2 kommenttia:
Onneksi se leijona ei ole enää siellä.
Joo ei sitä näkynyt.
Lähetä kommentti