Hajamieli

Tästä viikosta ei vielä tiedä, mutta viime viikko oli ihan huippuhajamielinen viikko. Unohtelin kaikkein yksinkertaisimpiakin asioita niin, että jouduin hoitamaan asioita kahteen kertaan. Puhelin oli jatkuvasti eri paikassa kuin minä, ja yritin matkustaa tyhjällä bussikortilla. Alkoi jo vähän huolestuttaa, että mistä on kyse. Yleensä minulla on asiat enimmäkseen järjestyksessä, tavarat paikallaan ja niin edelleen.

Tuollainen hajamielisyys on minulle ihan tuttua tilanteista, joissa stressi pukkaa päälle pahemman kerran, ja yleensä vielä pitkään. Silloin se on ihan ymmärrettävääkin, mutta eipä minulla viime aikoina ole ollut mitään mainittavaa stressiä. Alkavan muistisairauden mahdollisuuden tyrmään myös. Enkä tosiaankaan tiedä mistä hajamielisyys johtui, mutta yhtä minä vähän epäilen. Tein nimittäin viime viikon ihan uutta meditaatiota, ja vähän luulen että se nyt pistää asioita uuteen järjestykseen niin, että muisti ei ihan pysy kaikissa pikkujutuissa perässä.

Huomaan myös, että kyseisen meditaation tekeminen on minulle sillä tavalla vastenmielistä, että kun aloitan, tulee tunne, että ei tätä. Mitä tahansa muuta, mutta ei tätä. Kyseisessä meditaatiossa ei ole mitään vaikeaa tai sillä tavalla hankalaa, mutta minun mieleni vaan vastustaa sitä. Tulkitsen sen ihan selväksi merkiksi siitä, että juuri tämä meditaatio on minulle enemmän kuin tarpeellinen. Mutta olisi kyllä kivaa, jos enää ei tarvitsisi olla yhtä hajamielinen kuin viime viikolla, vaan asiat sujuisivat tavalliseen tapaan.